Ongelmien ja erimielisyyksien syy ihmissuhteissamme on usein omissa odotuksissamme. Odotukset, tarpeet ja toiveet, jotka eivät sitten toteudukaan, aiheuttavat väistämättä pettymyksiä, joilta kukaan meistä ei voi suhteissaan välttyä. Etenkin parisuhteessa odotamme kumppanimme tarjoavan meille kaiken kaipaamamme ja mieluiten vielä enemmän.
Sellaista kumppania ei maa päällään kanna, joka pystyisi vastaamaan reippaasti ylimitoitettuihin odotuksiimme ja huolehtimaan kaikista tarpeistamme ja toiveistamme kaikilla elämänalueilla. Asetamme riman yltämättömiin korkeuksiin unohtaen, että emme itsekään pysty tarjoamaan likikään kaikkea, mitä kumppanimme kaipaa ja tarvitsee.
Usein emme edes ilmaise toiveitamme, vaan odotamme kumppanilla olevan maagisia kykyjä, joiden avulla hän osaisi lukea ajatuksemme.
Meillä on myös kummallinen ajatus siitä, ettei mikään toisessa ihmisessä, hänen ajatuksissaan, tavoissaan tai tekemisissään saisi koskaan ärsyttää meitä. Ärsyyntyminen on ikioma tunteemme ja sen syynä on se, ettei toinen ajattele, tunne, reagoi ja toimi niin kuin me haluaisimme hänen toimivan. Ja taas me olemme niin pettyneitä.
Joillakin kumppaniinsa pettyneillä ja sen vuoksi eronneilla on tarve hakeutua nopeasti uuteen suhteeseen uusin tai paremminkin samoin vanhoin odotuksin ja toivein. Uusi suhde saattaa tuntua aluksi autuaalta, koska kummallekaan ei vielä ole ehtinyt kertyä yhteisten menneiden tapahtumien ja pettymysten painolastia.
Usein käy kuitenkin niin, että ongelmat eivät poistukaan kumppania vaihtamalla, sillä itseään ei voi vaihtaa. Samat omat odotukset tuottavat jälleen pettymyksen ja uusi suhde näyttäytyy samanlaisena kuin ne kaikki entisetkin – samat pettymykset, syyttelyt ja suuttumukset.
Yksikään ihmissuhde ei ole sitä, mitä siltä odotamme, sehän olisi jopa yllätyksetöntä ja tylsää. Kuten juuri tanssikurssilla jotenkuten oppimassani kuviohumpassa seuraajaa kehotettiin olemaan välillä tottelematta viejää ja tekemään omia yllätyskuvioitaan, kunhan askeleet pysyvät yhteisessä rytmissä, ovat hyväntahtoiset yllätyskuviot suhteissakin piristäviä.
On viisasta luopua omista odotuksista ja vaatimuksista ja nähdä se rikkautena, ettei toinen ole sellainen kuin haluaisimme hänen olevan eikä hän aina toimi, kuten haluaisimme hänen toimivan.
Emme myöskään voi pakottaa kumppaniamme pitämään meistä tai rakastamaan meitä haluamallamme tavalla. Kun emme aseta toista ihmistä kohtaan odotuksia, meidän ei myöskään tarvitse pettyä.
Yksinkertaista, mutta monimutkaista?
Pettymykset ovat olennainen ja ohittamaton osa parisuhdetta. Tunneturvallinen suhde opettaa meitä kohtaamaan pettymyksiä yhteyttä toisiimme kadottamatta. Se opettaa meitä myös sietämään pettymysten tuottamista, sillä kukaan ei siltäkään voi välttyä, ellei sitten taivu tahdottomaksi miellyttäjäksi.
Lue lisää kirjastani Syvennä ihmissuhteitasi, muuta elämäsi.