Kirjoittaja Tupu Nordström on Tampereella sijaitsevan Varalan Urheiluopiston liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija ja aivoterveyden edistämisen luennoitsija.
Ihminen tarvitsee jotain, mikä koskettaa, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jotain mikä saa aivot lomalle, kehon rentoutumaan ja vapautumaan, liitelemään vapaana kaiken yllä.
En itse aina tiedä, mitä tarvitsen tai mitä pidän sisälläni, mutta kun liikun, vapautuu jotain. Samalla syntyy jotain, mitä kutsun iloksi ja onnellisuudeksi, syväksi henkäykseksi ja siksi joksikin mikä saa minut taas haaveilemaan ja olemaan rohkea.
Liikunnan kosketus kaappasi minut turvallisen peittonsa alle, kun synnyin, kuten se tekee meille kaikille. Osalla tuo ihana peitto pysyy kainalossa läpi elämän, mutta osalla ote peitosta hiipuu ja häviää, jostain syystä. Itsellä tämä lämmin ja lohduttava peitto on edelleen vahvasti harteilla, josta voin nostaa sen päälleni suojaksi tuomaan rauhaa ja rohkeutta.
Liikunta on koskettanut minua niin vahvasti koko lapsuuteni ja nuoruuteni, että siitä on tähän ikääni mennessä kehittynyt keino palautua ja purkaa, kehittyä ja kasvaa, nauttia ja nauraa sekä vapautua. On uskomatonta, mitä kaikkea liike meille tekee, miten paljon hyvää se saa aikaiseksi ja miten syvälle, kuin meren uumeniin asti, se meissä sukeltaa.
Tunnistan myös liikkeen yhteyden aivojeni toimintaan ja terveyteen. Tunnistan sen, miten liike tekee aivojeni karusellista rauhallisemman ja selkeän, vahvistaa tunnetaitojani sekä luo ikään kuin yhteyden maailmaan. Vaikka elämä tuo rasittuneisuutta ja surua, pitää liike minut pystyvänä ja kykenevänä. Tunnen saavani koko potentiaalini käyttöön ja kykeneväni säilyttämään merkityksellisiä ihmissuhteita, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja hankalia tilanteita sekä olemaan tuottelias. Kehoni kokonaisvaltainen tiedostaminen ja toiminta parantuu liikkeen avulla.
5 tapaa helliä aivoja, mieltä ja kehoa
Nämä viisi liikkumisen tapaa tekevät hyvää aivoille ja tuntuvat niin kehossa kuin mielessä.
1. Suosi välillä ristikkäisliikkeitä
Ristikkäisliike on esimerkiksi se, kun oikea käsi heilahtaa eteenpäin samalla kun vasen jalka astuu eteen tai kun seistessä oikea kyynärpää kurottaa koskettamaan vasenta polvea samalla kun polvi nousee kohti kyynärpäätä. Ristikkäisliikkeet tukevat rauhoittumista ja opettavat kehoamme toimimaan käskystämme. Ristikkäisliikkeillä luomme aivopuoliskojen välille uusia yhteyksiä ja vahvistamme jo olemassa olevia yhteyksiä. Tuloksena muun muassa oppiminen ja uusien asioiden hahmottaminen helpottuvat.
2. Hanki ilometrejä, älä kilometrejä
Kun liikut, liiku itseäsi ja oloasi kuunnellen. Liikuta kehoasi tavoilla, joista tulee hyvä mieli ja joka nostaa hymyn kasvoille. Tutkimusten mukaan liikunta voi kaksinkertaistaa uusien aivosolujen muodostumisnopeuden. Liikkuminen saa aikaan muutoksia aivojen niillä alueilla, jotka vastaavat muistista, mielialasta sekä kyvystä suunnitella omaa tekemistä.
3. Opeta itsesi liikkumaan yksin ja yhdessä
Aivomme tarvitsevat sekä yksinoloa että yhteyttä toisiimme. Aivomme tarvitsevat sekä omaa tilaa että ruuhkaa ihmisjoukossa. Lisäksi tarvitsemme erilaisuutta. Muiden kanssa toimiminen haastaa ajatuksiamme, persoonaamme ja vuorovaikutustaitojamme sekä antaa aivosolujen välisille yhteyksille pähkinöitä purtavaksi. Yhdessä liikkuminen, vaikkapa yhteinen kävely ystävän kanssa, vahvistaa yhteenkuuluvuden kokemusta. Yhteenkuulumisen tunne on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, sillä se liittyy vahvasti turvallisuuden tunteeseen, itsetuntoon ja sosiaaliseen tukeen.
4. Löydä itsellesi fyysisesti kevyitä liikunnan muotoja
Liikkumisen ei tarvitse tuntua raskaalta. Kevyt liike auttaa pääsemään flow-tilaan, jossa olo on kevyt ja keskittynyt, eikä mikään ulkoinen pääse vaivaamaan mieltä. Olemukseen tulee iloa ja tyyneyttä. Lisäksi hengityksen tietoinen ohjaaminen ja säätely parantaa luovuutta ja opettaa keskittymään.
Liikunta vaikuttaa heti aivoihin, hermostoon, lihaksiin, aineenvaihduntaan, hengitys- ja verenkiertoelimistöön sekä niveliin. Muutaman kuukauden jälkeen aivojen toiminta ja hyvinvointi kohentuvat, kun myönteiset vaikutukset hermostossa ja verisuonissa jatkuvat. Puolen vuoden jälkeen toiminnalliset yhteydet aivorakenteiden välillä vahvistuvat. Kun liikkumisesta kehittyy säännöllinen tapa, ajattelu ja muistitoiminnot kohentuvat ja muistisairauksien riski pienenee.
5. Hidasta aivojen karusellia voimaharjoittelulla
Raskas voimaharjoittelu auttaa kehoa rauhoittumaan tai virkistymään. Aivomme saavat ikään kuin tukipilarin, joka auttaa tarpeen mukaan joko nostamaan vireystasoa tai hidastamaan liian hurjana pyörivää ajatusten karusellia. Raskas vaste vie voimiamme eli kuluttaa energiavarastojamme, jolloin myös aivot säätävät kehoa säästölinjalle. Aivojen liikenne ikään kuin rauhoittuu ja jäsentyy.
Löydä rakkaus ja riemu kehoa kuuntelemalla
Kiitän kehoani nykyään, näin keski-iän äärellä, aivan liian harvoin. Tarkoitan kiittämisellä sitä, että olen valppaana sille, mitä kehoni viestii minulle ja että toimin sen mukaan mitä viestin merkkiääni tarvitsee. Viesti voi olla sumea mieli, särkevä selkä tai tarve olla yksin.
Huomaan ja tunnistan nämä merkit nykyään melko hyvin, mutta edelleenkin joudun tökkäämään itseäni olkapäähän, jotta teen tekoja tasoittaakseni merkkiäänien voimakkuuksia. Itselleni vaikuttavin teko on liikkeen synnyttäminen.
Ikiside ihmisen ja liikkeen välillä on meissä jokaisessa. Tarvitsemme liikettä ja toivoisin meistä jokaisen löytävän sen kaipuun ja kuuman vetovoiman, rakkauden ja riemun, jonka liike saa aikaan.
Tupu vastaa Tampereella Varalan HyväOlo-tuoteperheen viikonlopuista, joissa voit hidastaa ja palautua, saada uutta energiaa ja inspiroitua tai helliä kehoa ja mieltä.
Tutustu aivoja, mieltä ja kehoa ilahduttaviin ja inspiroiviin viikonloppukursseihin Varalassa.
