Vaitonaiset (Atena 2023) on kirja suomalaisesta lähisuhdeväkivallasta. Kirjassa väkivaltaa kokeneet naiset kertovat kokemuksistaan omalla äänellään. Kirjasta löytyy myös paljon tietoa ja keinoja väkivaltaisesta parisuhteesta irtautumiseen sekä parisuhteessa elävälle että läheisille. Kirjailija Saara Nurmo tunnetaan Murha joka tapahtui -podcastistaan, joka on yksi Suomen suosituimpia true crime -podcasteja.
“Totuus on se, että kuka tahansa voi päätyä parisuhteeseen väärän ihmisen kanssa, ja jokainen meistä voi joutua väkivaltaiseen suhteeseen”, Saara Nurmo kirjoittaa suomalaisesta lähisuhdeväkivallasta kertovassa Vaitonaiset-kirjassaan (Atena 2023). Mutta miksi lähisuhdeväkivallan uhri usein jää suhteeseen? Miksei hän vain lähde? Vaitonaiset-kirjan haastatellut naiset kertovat, mikä esti heitä lähtemästä. Tekstin lainaukset ovat kirjasta.
Henkinen väkivalta pohjustaa tietä fyysiselle
Vaitonaiset-kirjan naisten suhteissa oli ollut henkistä väkivaltaa jo ennen kuin mitään fyysistä tapahtui.
“Henkinen väkivalta alkoi Kimin ja Elisan suhteessa heti seurustelun alettua virallisesti. Kimi veti Elisan täysin omaan elämäänsä, eikä Elisan mielipiteillä, ajatuksilla, kavereilla, perheellä tai kiinnostuksen kohteilla ollut enää juurikaan väliä.”
“Kimi oli Elisan ensimmäinen poikaystävä, eikä 16-vuotias tyttö tiennyt, mikä oli normaalia, mitä hän voisi pyytää, mitkä olivat hänen rajansa, mitä rakkaus oli tai minkälainen parisuhde oli terve ja hyvinvoiva. Hän ei tiennyt, ettei seksi ole aina parisuhteen keskiössä eikä seksiin tarvitse aina suostua.”
Saara puolestaan kertoo omasta kokemuksestaan näin:
“Lyöntiä oli edeltänyt hänen pitkään jatkunut passiivis-aggressiivinen käytöksensä ja erilaiset ongelmat parisuhteessamme. Hän oli jo pitkään ennen lyöntiä käyttäytynyt minua kohtaan oudosti ja arvaamattomasti. Minusta oli tuntunut jo jonkin aikaa siltä, että hän oli vihainen minulle. Vihainen jostain, mitä minä olin, tai jostain, mitä minä edustin.”
Vaikeat tunteet estävät lähtemisen
“Päällimmäiset tunteeni olivat häpeä ja epäusko. Minua hävetti se, että olin antanut jonkun tehdä itselleni niin, ja se, että olin ylipäätään ajautunut sellaiseen tilanteeseen. Samaan aikaan ahdisti ajatus siitä, että joku ei uskoisi minua. Miksi kertoisin tapahtuneesta, jos joutuisin vakuuttelemaan tai todistelemaan tapahtumia?” Saara kertoo.
“Minä en kuitenkaan koskaan ajatellut, että jättäisin hänet. Kumppanini oli kertonut minulle vaikeasta lapsuudestaan, yksinäisistä teinivuosistaan, vaikeasta suhteestaan sisaruksiinsa ja äidistään, jolla oli isoja haasteita elämässään. Isä hänellä oli olemassa, mutta ei läsnä. Ajattelin, ettei kumppanillani ollut ketään muuta, johon tukeutua. Ajattelin pitkään, että elämäni tulee olemaan täynnä riitoja ja valheita, ja ehkä fyysinen väkivalta toistuisi. En kuitenkaan ajatellut, että jättäisin hänet yksin.”
Kaisaa piti väkivaltaisessa suhteessa pelko siitä, ettei pärjäisi yksin:
“Kaisa muisteli kuulemaansa sanontaa, jonka mukaan väkivalta toistuu, jos sitä tapahtuu edes yhden kerran. Elikö hän nyt väkivaltaisessa suhteessa? Kaisa mietti miehen jättämistä, mutta pelko takertui välittömästi ajatuksiin ja kuristi ne olemattomiksi. Kaisa ajatteli, ettei pärjäisi yksin.”
“Vanhempien avioero oli jättänyt Kaisaan haavan, joka verhosi itsensä hylätyksi tulemisen pelkoon. Hän tarvitsi haavansa hoitamiseen varmuutta rakkaudesta, varmuutta yhteisestä tulevaisuudesta ja vakuuttelua siitä, että parisuhde toimii ja tuntuu hyvältä. Mikko palveli tätä tarvetta täydellisesti rakkauspommituksellaan. Vaikka Kaisan vanhempien avioero oli sujunut ilman päälle päin näkyvää draamaa, oli se vaikuttanut Kaisaan syvästi. Isän heti alkanut uusi suhde oli lisännyt lapsen epävarmuutta ja aiheuttanut särön luottamussuhteeseen. Kaisa ajatteli olevansa täydellisessä parisuhteessa Mikon kanssa, mutta sitä varjosti hylätyksi tulemisen pelko.”
“Kaisa halusi ydinperheen. Hänen mieleensä oli iskostettu ajatus siitä, kuinka Disney-prinsessat elävät onnellisena elämänsä loppuun asti prinssiensä kanssa, ja niin sen kuului mennä. Hän lohduttautui ajatuksilla siitä, että eihän parisuhteissa kaikki voi aina olla täydellistä ja että myös Mikko ansaitsi uuden mahdollisuuden. Oli aika aloittaa uusi kappale perheen elämässä ja unohtaa mennyt. Mikko oli valmis muutokseen, joten Kaisa ajatteli, että hänenkin oli joustettava ja työskenneltävä suhteen eteen. Vaati se sitten mitä tahansa.”
Käytännön vaikeudet
Kaisan kertomuksessa tulee esiin se, miten vähävaraisuus ja puolison harjoittama taloudellinen väkivalta voi tehdä lähtemisestä käytännössä vaikeaa tai mahdottoman tuntuista:
“Mikolla oli enemmän rahaa käytettävissään, ja pikku hiljaa se tarkoitti myös sitä, että hänellä oli suhteessa enemmän valtaa. Jo uuden työnsä koeajan aikana Kaisa alkoi tunnistaa palautuvan masennuksen merkkejä, joten hän päätti jättää työpaikan oman hyvinvointinsa vuoksi. Uusi avopuoliso ei pitänyt siitä, että Kaisa sairastui masennukseen. Mikon mielestä Kaisa oli epäonnistunut ja huono, eikä mies pitänyt ajatuksiaan itsellään.”
“Opintotuki oli korkeimmillaankin vain muutaman satasen, mutta Mikko vaati, että Kaisa antaisi kaikki rahansa Mikolle. Kaisa eli vuosia tilanteessa, jossa hänellä ei ollut käyttörahaa lainkaan vaan kaikki hänen saamansa meni suoraan Mikolle.”
“Kun Kaisa jäi äitiyslomalle ja sai äitiyspäivärahaa, Mikko velvoitti hänet maksamaan vuokran ja sähkölaskun. Tämän jälkeen Kaisalle jäi noin satanen kuukaudessa ruokaan ja muuhun.”
Mikko ei koskaan kertonut tarkkaa palkkaansa Kaisalle, eikä nainen tiennyt, että putkiasentajan keskipalkka on lähemmäs kolmetuhatta euroa kuukaudessa. Vasta myöhemmin, kun Kaisan ystävä sai tietää Mikon palkasta, myös Kaisalle selvisi, kuinka paljon hänen kihlattunsa tienasi.”
Tuen tai turvaverkkojen puute
Teini-ikäinen Elisa oli alusta asti salannut perheeltään ja ystäviltään poikaystävänsä uhkaavan ja väkivaltaisen käyttäytymisen. Sen vuoksi hän koki, ettei voinut tukeutua perheeseensä yrittäessään erota Kimistä.
“Koska tyttö ei ollut kertonut suhteen ikävistä puolista ystävilleen tai perheelleen, hän ei pystynyt hakemaan lähipiiriltään tukea, jota olisi erotilanteissa ja niiden jälkeen tarvinnut.”
Jos kohtaat lähisuhdeväkivaltaa, toimi näin
Suomessa 47 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Vuosittain noin 20 naista kuolee lähisuhdeväkivallan uhrina. Tässä muutama Vaitonaiset-kirjasta poimittu neuvo:
- Läheisen kokemaan lähisuhdeväkivaltaan on hankala puuttua. Yksi tapa auttaa on läheisen rinnalla pysyminen ja tuen tarjoaminen hänelle, vaikka tämä päättäisikin jäädä väkivaltaiseen suhteeseen.
- Jos pohdit, onko ihmissuhteessasi väkivaltaa tai olet jo tunnistanut kokevasi väkivaltaa, kerro siitä luotettavalle läheiselle tai hae ammattiapua. Kokijat tai väkivaltaisessa kodissa eläneet tarvitsevat usein ammattilaisen apua väkivallasta selviytymiseen. Väkivalta loppuu harvoin itsestään.
- Ensi- ja turvakotien liiton nettiturvakoti tarjoaa chat-keskusteluapua TÄÄLLÄ. Chat-palvelussa lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevät ammattilaiset tarjoavat keskusteluapua väkivaltaa kokeneelle ja muille asianosaisille.
