Satu Rasa on Espoossa asuva kolmen lapsen äiti ja terveysviestinnän ammattilainen. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat talvisin mielihyvähormoneita nostavat avantouinti ja latinalaiset tanssit. Satu toimii yrittäjänä markkinointiviestintätoimistossa. Kaamosväsymyksen kanssa kamppaillut Satu kartoittaa erilaisia keinoja helpottaa pimeän vuodenajan aiheuttamaa väsymystä ja alakuloa kirjassaan Kaamosväsymys – Pimeän kauden selviytymisopas (Viisas elämä 2023).
Tuntuuko, että pimeät päivät vievät kaikki mehut? Et ole yksin, sillä pimeän talven aiheuttamista oireista kärsii 85 prosenttia suomalaisista. Hyvä uutinen on se, että voit vaikuttaa pienillä arjen teoilla siihen, kuinka tiukasti talvi ottaa sinut otteeseensa.
Pitkällä talvikaudella palautumiseen ja hyvän mielialan ylläpitoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kun teet joka päivä pieniä tekoja mielialasi kohottamiseen, pysyy mielialahormonien määrä koko ajan tasaisesti korkealla.
Nämä kolme hyvän olon hormonia virkistävät, tuovat onnellisuuden tunteita ja auttavat parantamaan ihmissuhteita. Pimeänä aikana niiden määrää kannattaa tietoisesti pyrkiä lisäämään.
Iloa tuova tekeminen synnyttää piristävää ja motivoivaa dopamiinia
Dopamiini on erityisesti halun ja motivaation molekyyli. Ohje dopamiinin nostamiseen on yksinkertainen: käytä omaa iloasi kompassina. Dopamiinia virtaa, kun teet jotakin itsellesi mieluista, esimerkiksi tanssit, leivot tai maalaat tauluja. Oman sisäisen valon löytäminen tätä kautta auttaa jaksamaan arjen vastoinkäymisiäkin paremmin.
Talviarjessa on erityisen tärkeää raivata tilaa omille harrastuksille. Itse vaihtelen tekemistä mielialan mukaan – toisinaan saan iloa kodin sisustamisesta, kun taas toinen päivä saattaa hurahtaa keittiössä ruokaa laittaen. Olen jo vuosia harrastanut myös ns. dopamiini-pukeutumista, eli erityisen kirkkaiden värien käyttämistä talvisin. Pilkkopimeällä oranssi toppatakki on kuin huutomerkki, joka piristää varmasti.
Valo lisää onnea hehkuvaa serotoniinia
Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jota kutsutaan myös onnellisuushormoniksi. Täällä pohjoisessa aivomme eivät toimi täysin samalla tavalla vuoden ympäri. Pimeä talvikausi saa sisäisen kellomme jätättämään ja esimerkiksi serotoniinin tuotanto on niukempaa talvisin.
Suomalaiset ovat tuttu näky Espanjan aurinkorannikolla talvisin. Tämä ei ole ihme, sillä auringonvalo nostaa nopeasti serotoniinin määrää. Koti-Suomessa serotoniinin saa nousemaan esimerkiksi liikkumalla ulkona valoisaan aikaan ja meditoimalla.
Minulle itselleni on ollut tärkeää ymmärtää, että ihminen on tosiaan trooppinen laji. Toisin sanoen on aivan normaalia, että auringonvalon puute tuntuu luissa ja ytimissä. Herätän itseni uuteen päivän talvisin kirkasvalolampun avulla – ilman sitä tuntuu, ettei kehoni aivan ymmärrä uuden aamun koittaneen. Lisäksi kerään talvikaudella kaikki mahdolliset luonnon auringonsäteet talteen. Jo parinkymmenen minuutin kävelylenkki luonnossa kesken työpäivän antaa lisää virtaa.
Rakkaiden seura saa avoimuutta lisäävän oksitosiinin virtaamaan
Oksitosiini on yhteyden, läsnäolon ja kiintymisen hormoni. Sitä erittyy yhteydessä muihin ihmisiin, olemmehan yhä laumaeläimiä, joiden terveydelle yksinäisyys on myrkkyä.
Hyggeily, eli esimerkiksi villasukat jalassa lautapelien pelailu ystävien kanssa, on oksitosiinia nostavaa täsmähoitoa talven pimeyden aiheuttamiin oireisiin. Oksitosiinia saa kohotettua myös esimerkiksi luonnossa liikkumalla ja löytämällä yhteyden luonnon tai jonkun suuremman voiman kanssa.
Oksitosiinia arkeen tuovat myös esimerkiksi toisen ihmisen halaaminen ja lemmikkieläimen silittäminen.
Jos pimeys uhkaa puristaa mehut sinustakin, ota kaikki keinot käyttöön.
Kaamosväsymys – Pimeän kauden selviytymisopas paneutuu kaamosväsymyksen oireisiin ja syihin nykytutkimuksen valossa.
Kirja esittelee monenlaisia apukeinoja perinteisistä metodeista kokeilevampiin kaamosoireiden kaatajiin.
Tutustu kirjaan TÄÄLLÄ.
