Lääkäri vastaa: Jatkuva väsymys – Miten väsymystä voi helpottaa?

Mainosyhteistyö Antioksidanttiklinikoiden kanssa.

Mitä tehdä, jos jatkuva väsymys ei helpota nukkumalla? Mistä voin tietää, onko väsymys ihan normaalia ja mitä kannattaa itse yrittää tehdä ennen kuin hakeutuu lääkäriin? Mitä vastaanotolla voidaan tutkia? Kysymyksiin vastaa Antioksidanttiklinikan lääkäri, anestesia-, kipu- ja elintapalääkäri Pirjo Lindfors.

Miten jatkuvaa väsymystä voi helpottaa?

Väsymyksen selvittely kannattaa aloittaa yksinkertaisesti tutkimalla omia elintapoja. Sen voi tehdä kotona itsekseen tai elintapalääkärin vastaanotolla.

Aloita miettimällä, saatko riittävästi unta ja ovatko nukkumiseen liittyvät olosuhteet kunnossa. Tärkeitä perusasioita ovat myös terveellinen ruokavalio ja sopiva määrää liikuntaa. Työpäivän aikana kannattaa huolehtia tauoista ja taukojumpasta sekä ottaa käyttöön rentoutusharjoitukset. Suosittelen esimerkiksi MSBR-mindfulness-kehorentoutusmenetelmää.

Omaa elämää on myös hyvä tarkastella laajemmin. Tiedetään, että yhteisöllisyys, merkityksellisten asioiden tekeminen, oman arvomaailman mukaan toimiminen, luonnossa oleskelu, päihteettömyys ja tupakoimattomuus, somen käytön rajaaminen sekä terve sisäilma ovat tärkeitä jaksamiseen vaikuttavia asioita.

Milloin väsymys ei ole normaalia?

Jos väsymys tulee ja menee, pitäisin sitä melko ”normaalina” väsymyksenä, etenkin jos elintavoissa on parannettavaa – eikä potilaalla ole esimerkiksi liian vaativaa persoonallisuutta tai syömishäiriö ortoreksiaa.

Hoitoon on hakeuduttava, jos väsymykseen liittyy jokin toinen hälyttävä oire. Usein oma maalaisjärki auttaa tässä tai kumppanin, ystävän tai sukulaisen kehotus. Silloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Jos kysymys on uupumuksesta, niin silloin hakeutuisin hoitoon. Tällaista on väsymys, joka heikentää päivittäistä toimintakykyä eikä korjaannu esimerkiksi nukkumalla 12 tuntia yhteen menoon. Usein tähän liittyy yleisen fyysisen väsymyksen lisäksi motivaation ja aktiivisuuden väheneminen, psyykkinen uupumus sekä niin sanottu aivosumu, jossa ajatuskaan ei tahdo kulkea.

Mikä puutos aiheuttaa väsymystä?

Uupumuksen taustalla on säännönmukaisesti ravitsemushäiriö. Laboratoriokokeilla voidaan tutkia esimerkiksi vitamiinien, mineraalien, antioksidanttien, omega-3-rh:n ja aminohappojen saantia. Monen potilaan väsymys hellittää, kun terveyttä edistäviin elintapoihin lisätään hänelle räätälöity ruokavalio sekä tarvittavat lisäravinteet.

Kahden keskussairaalan kipupoliklinikoilla tekemämme tutkimuksen mukaan potilaat kärsivät vähintään yhden ravintoaineen puutteesta ja muutaman vajeesta. Nämä puutokset ja vajeet saadaan kuntoon hoitamalla suolisto-ongelmat, räätälöimällä ruokavalio huomioiden allergiat ja intoleranssit sekä valitsemalla sopivat ravintolisät. Kun nämä on hoidettu, potilaan elimistö alkaa itse korjata itseään.

Voiko stressi aiheuttaa väsymystä?

Selittämätön väsymys voi liittyä myös elimistön kokemaan uhkaan. Tällainen uhka voi olla esimerkiksi traumaattinen tapahtuma, infektio tai sairaus. Usein psykofyysisestä fysioterapiasta ja psykofyysisestä psykoterapiasta on apua, sillä ne lähestyvät asiaa siitä näkökulmasta, että tunteet vaikuttavat kehomme toimintaan.

Väsymys ja uupumus ovat yleisiä monissa sairauksissa. Näitä ovat esimerkiksi syöpä, neurologiset taudit, aivoinfarkti, kilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintahäiriö, masennus, fibromyalgia, diabetes, homesairaus, ruoka-aine-allergiat, esim. maitoallergia, gluteeniherkkyys, useat infektiot sekä tarkkaavaisuuden häiriöt.

Millainen on lähestymistapasi väsymyksen tai uupumuksen hoitoon?

Väsymyksen syyt voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai jopa kulttuurisia, useimmiten useampia näistä. Selvitän tilannetta monesta eri näkökulmasta sekä tutkimalla potilaan että haastattelemalla häntä.

Minulla on 6-sivuinen kyselylomake, jossa käydään läpi sairauksien, lääkitysten, leikkausten, allergioiden ja aiemmin mainittujen elintapatekijöiden lisäksi hoidot, myös täydentävät hoidot, sukuhistoria, työ- ja taloudellinen tilanne, ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, voimavarat, kärsimykset (traumaattiset elämäntapahtumat), toimintakyky ja sitä eniten haittaavat tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi uupumus, aivosumu, unihäiriö, masennus, ahdistus, kipu, vatsavaivat, kankeus. Potilaani täyttävät myös muita oirekyselyitä, joilla heidän tilannettaan selvitetään perusteellisesti.

Vastaanotollani painotan potilaan omakohtaista stressin kokemusta ja sen yhteyttä uupumukseen. Yritän selvittää, kuinka kuormittavia tekijöitä voi poistaa, mutta myös, kuinka voimavaroja voi saada käyttöön.

Esimerkkitapaus – uupumus voi olla monen tekijän summa

Eräs viimeaikainen potilaani on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten syiden verkko voi vaikuttaa uupumuksen taustalla.

Potilas on alle kolmikymppinen nainen, jonka toimintakyky oli vastaanotolle tullessani ollut heikentynyt jo pidempään ja romahtanut kolme kuukautta aiemmin. Hän oli niin heikossa kunnossa, ettei jaksanut peseytyä, ja wc-käyntiä varten hänellä oli neljä tuolia, joihin hän tukeutui matkalla sängystä wc:hen. Ensimmäisellä vastaanottokerralla hän makasi ja itki ja kertoi kokevansa, että hänen piti saada jatkuvasti ruokaa kipujensa hallintaan.

Uupumuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä

Naisella oli useita perussairauksia: fibromyalgia, migreeni, jatkuvia vatsavaivoja, syömishäiriö, laktoosi-intoleranssi sekä välilevynpullistuma kaularangassa. Lisäksi hän kärsi vakavasta masennuksesta sekä hengenahdistuksesta ja oli merkittävästi ylipainoinen. Hänellä oli useita eri lääkkeitä, joiden annokset olivat suuria. Myös suvussa oli sairauksia: fibromyalgiaa, haavaista paksusuolentulehdusta sekä mielenterveysongelmia.

Taustalla oli myös vaikeuksia perhesuhteissa: nainen pelkäsi olla yksin huonokuntoisena, mutta oli niin heikossa kunnossa, ettei oma sisarus uskaltanut käydä hänen luonaan eikä hänen äitinsäkään jaksanut olla öisin tukena. Suhde toiseen vanhempaan oli vaikea. Lisäksi toinen vanhempi ja lähisuvun lääkäri olivat sitä mieltä, että nuori nainen teeskenteli oireitaan. Hän oli hakenut apua päivystyksestä, mutta ei ollut saanut sitä.

Aiemmin nainen oli ollut terve ja jaksava, mutta hänen elämässään oli ollut monia stressiä aiheuttavia tekijöitä kuluneen vuosikymmenen aikana. Tärkeitä ihmissuhteita oli päättynyt, hän oli kokenut koulukiusaamista ja treenannut ja laihduttanut rankasti. Tilanne oli lopulta ajautunut siihen pisteeseen, että nainen oli joutunut jäämään kokonaan pois työstä.

Diagnoosi ja hoito

Vastaanotollani diagnosoin kroonisen väsymysoireyhtymän, ortostaattisen hypotension, yliliikkuvuuden, Ehlers-Danlosin syndrooman, posttraumaattisen tilan, ahdistuneisuushäiriön, iskiaksen, anemian, suolen verenvuodon, gluteeni-intoleranssin, useita ruoka-aineallergioita, suolen immuniteettihäiriön, suolen parasiitti-infektion, mikrobiomin epätasapainon, vakavia ravitsemushäiriöitä ja merkittävän ylipainon sekä viskeraalisen rasvan huomattavan määrän. Lisäksi hänen kotinsa sisäilma tutkittiin, ja tutkimuksissa löydettiin vakava sisäilmaongelma.

Potilaalle järjstettiin henkilökohtainen avustaja sekä muutto sisäilmaltaan terveeseen asuntoon. Hänelle räätälöitiin tulehdusta estävä ruokavalio, josta poistettiin allergeenit. Hän sai NaCl- sekä rautainfuusioita. Hänelle räätälöitiin sopivat lisäravinteet, pre- ja probiootit, immunoglobuliinit sekä antibiootit. Potilas sai myös kokeellisia hoitoja. Hän sai psykofyysistä ja tavallista fysioterapiaa sekä psykofyysistä psykoterapiaa. Hänelle ollaan myös teettämässä tukivaatteita ja ortooseja.

Tilanne puolen vuoden jälkeen

Puoli vuotta hoidon alusta potilas voi paremmin. Hän on pystynyt vähentämään lääkeannostaan ja jättämään osan lääkkeistä pois kokonaan. Hän pystyy kävelemään wc:hen, syömään ruokapöydän ääressä, pesemään hampaat seisten ja liikkuu ulkona jo hieman ilman pyörätuolia. Mieliala on huomattavasti parempi ja hän pystyy tuntemaan normaalisti nälkää ja väsymystä. Kehon puutuminen on poistunut ja sumea olo on vähentynyt. Kipuja ei pahemmin enää ole. Ruokavalio on parantunut ja terveellinen ruoka on alkanut maistua. Myös sisarus on uskaltanut tulla taas vierailulle.

Sinulle, joka kamppailet väsymyksen kanssa

Sinulle, joka kamppailet väsymyksen kanssa, haluaisin sanoa, että ei kannata luovuttaa. Toivoa on parantua kokonaan. On myös monta tietä parantumiseen.

Liikkeelle voi lähteä itselle sopivimmasta keinoista. On mahdollista räätälöidä keinot kunkin elämäntilanteeseen ja taloudelliseen tilanteeseen sopivaksi. Ongelmaan on kuitenkin syytä tarttua heti. Oma terveys on etusijalla.

Voit esimerkiksi hakeutua Antioksidanttiklinikalle lääkärille, ravitsemusterapeutille tai ravintovalmentajalle. Jokaisella on hieman erilainen tapa lähestyä asiaa.

Tämän tekstin asiantuntija Pirjo Lindfors tutkii ravitsemusta ja elintapoja sekä elämäntapahtumia ja niiden yhteyttä kipuun, uupumukseen ja masennukseen.

Pirjoon voit tutustua Antioksidanttiklinikan sivulla TÄÄLLÄ.

Pirjon vastaanotolle voi mennä myös epämääräisin oirein ilman diagnoosia. Hän lähtee mielellään potilaan kanssa yhteiselle matkalle selvittämään oireiden syitä ja auttamaan niiden hallinnassa.

Voit varata ajan Antioksidanttiklinikoiden ajanvarauksesta 09 6226 4545

Ajanvaraus on avoinna ma–to 8–16 ja pe 8–14.

Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image
-20% alennusta tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image
Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
Saat kaupan päälle TSEMPPITARRAT kun ostat Perhekalenterin tai Hidasta elämää -kalenterin
PUOTIIN
close-image
24 tunnin ajan -50% etukoodilla TAKATALVI Pipo ja huivi -paketti 
PUOTIIN
close-image
ALE! -20% yli 40€ ostoihin!
PUOTIIN
close-image
OSTA 3 MAKSA 2  kirjat & kortit 
PUOTIIN
close-image