Moni jännittää opiskeluihin, työhönsä tai tuntemattomiin ihmisiin liittyviä tilanteita, mutta harvemmin läheisiä ihmisiä. Asiakastyössäni nousee kuitenkin säännöllisesti esille myös sosiaalisesti herkän yksilön läheiset ihmissuhteet. Etenkin tarkemmassa tilannearviossa sosiaalisen jännittämisen rinnalla esiintyy usein ennustettavia vuorovaikutusmalleja myös läheisissä ihmissuhteissa. Yhden tällaisen vuorovaikutusmallin taustalla on usein estyneisyyden tunnelukko.
Ujoutta voi ajatella eräänlaisen estyneisyytenä sosiaalisissa tilanteissa; ujo yksilö herkästi salpautuu ja menee lukkoon tietynlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että osalle ujoista on elämänhistoriansa myötä kehittynyt myös estyneisyyden tunnelukko. Estyneisyydellä tarkoitetaan taipumusta tukahduttaa omia tunteitaan; etenkin lämpimien tunteiden ilmaisua ja etenkin silloin kun tunteiden paljastaminen voisi haavoittaa yksilöä jollain tavalla. Yksilö onkin usein ulkopuolisen silmin iloton ja jäykkä tunteiden ilmaisussaan.
Estyneisyyden tunnelukossa omat tunteet vaikuttavat vääriltä tai hävettäviltä. Sellaisilta, että niitä ei voi ilmaista, vaan ne täytyy pitää sisällään. Estyneisyyden tunnelukon kehittymiseen vaikuttaa introvertti perusluonne, joka yhdessä turvattoman hoivasuhteen kanssa on yhteydessä välttelevään kiintymystyyliin, jonka ytimessä on vaikeus päästää toista ihmistä lähelle. Lisäksi estyneisyyden tunnelukkoa aiheuttaa kontrolloiva vanhemmuustyyli, jossa osoitetaan vain vähän lämpöä lasta kohtaan. Lapsi oppii tunteiden ilmaisutyyliään myös mallioppimalla perhekulttuurin kautta ja estyneisyys tunneilmaisussa voit välittyä myös siten, että lapsi kopioi lapsuuden perheessä käytetyn tavan ilmaista tunteitaan.
Estyneisyyden tunnelukosta kärsivät voivat tuntea itsensä yksinäisiksi; he päätyvät vastaanotolla pohtimaan miksi heidän on niin vaikea löytää ystäviä tai syventää jo olemassa olevia läheisiä suhteita. Taustalla on usein ennustettavia pulmia:
Ystävyyssuhteissa estyneisyyden tunnelukko estää ystävyyssuhteen luonnollisen syventymisen. Ystävyys muodostuu vastavuoroisen prosessin kautta, jossa ensin tutustuessa jaetaan jotain pinnallista tietoa itsestä toiselle ihmiselle. Toinen hyväksyy tämän tiedon meissä ja jakaa itsestään jotain suunnilleen samanarvoista. Vastavuoroisesti jaettu tieto muuttuu asteittain yhä henkilökohtaisemmaksi; uskalletaan näyttää itsestä yhä haavoittuvampia ja aidompia puolia. Estyneellä tämä ystävystymisen prosessi usein pysähtyy, koska heidän on vaikea antaa itsestään mitään takaisin. Tämän vuoksi ystävyyssuhteet jäävät joko pinnalliselle tasolle tai kuihtuvat ajan myötä kokonaan pois.
Romanttisissa suhteissa estyneisyyden tunnelukko estää yhtä lailla intiimin suhteen syventymisen. Yksilön on vaikea päästää toista lähelle ja ennen kaikkea näyttää itsestään haavoittuvia puolia, koska tämä mahdollistaisi toisen satuttaa itseä. Lisäksi estyneen on usein vaikeus ilmaista lämpimiä tunteita toisella, mikä saa kumppanin herkästi kokemaan omat lämpimät tunteet yksipuoliksi. Tämän seurauksena tunneyhteys pysyy etäisenä, eikä aitoa intiimiä kontaktia pääse syntymään.
Estyneisyyden tunnelukon purkamisessa täytyy ensin tehdä tunnetyötä omien tunteiden tunnistamisessa ja hyväksymisessä. Viisaan aforismin mukaan ihminen voi kohdata toisen ainoastaan sillä syvyydellä kuin on kohdannut ensin itsensä. On myös tärkeä ymmärtää, että ainoa keino rakentaa aitoa ihmiskontaktia, on uskaltaa näyttää itsestään avoimesti kaikkia puolia toiselle. Tätäkin voi onneksi harjoitella ja estyneen on mahdollista oppia avaamaan itseään paremmin läheisissä ihmissuhteissa.
Kirjoittaja Joni Martikainen on psykologi, tietokirjailija ja Ujonrohkaisija-palvelun päätuotekehittäjä. Ujonrohkaisija on kehitetty sosiaalisesti herkille jännittäjillle. Palvelu tarjoaa tutkittua tietoa, yksilöllisen tilannekartoituksen, sosiaalisen harjoitteluohjelman sekä psykologi-asiantuntijan henkilökohtaista ohjausta. Lisätietoja Ujonrohkaisija-palvelusta löydät TÄÄLTÄ.
