Johanna Mantila on elämyshakuinen erityisherkkä, kahden tyttären äiti ja intohimoinen ihmismielen, tunteiden ja parisuhteiden tutkailija. Hän on myös ADHD:n omaavan miehen kumppani. Millaisia vivahteita piirteet tuovat parisuhteeseen ja miten ne vaikuttavat perhe elämän arkeen?
Meidän molempien ominaisuudet tuovat omat haasteensa yhteiseen arkeen ja perhe-elämään. Olen listannut alle muutamia sekä niiden ratkaisukeinot, jotka olemme kokeneet toimiviksi.
• Ajanhallinta. Kuormitun helposti täyden näköisestä kalenterista ja haluaisin elää elämää enemmän fiiliksen mukaan. Päättää mitä tehdään ja milloin sen mukaan miltä tuntuu. Tunnollinen ja tarkka puoli minussa pitää kuitenkin huolen, että asiat hoituvat ajallaan. Puolisoni taas on vaikea tarttua asioihin tai ne unohtuvat helposti ilman kalenteriin merkitsemistä.
Ratkaisu: Molemmat täyttävät yhteiseen, jaettuun sähköiseen kalenteriin pakolliset menot kuten työt, lasten asiat, sovitut tapaamiset ja kyläilyt. ADHD puolisoni täyttää tämän lisäksi omat treeninsä, muut menonsa ja to-do:t niin tarkkaan kuin haluaa. (Vinkki: to-do tyyppiset asiat kannattaa merkata muistutus merkinnällä, joilloin ne ei näy toiselle osapuolelle ja kuormita häntä tarpeettomasti.)
Minä taas jätän pakollisten asioiden lisäksi tyhjää tilaa kalenteriin, jolloin voin fiiliksen mukaan päättää mitä teen vai teenkö mitään.
Sunnuntaisin katsomme yhdessä lävitse seuraavan viikon. Pidämme silmällä, että kalenterissa on aikaa yhteisille hetkille ja omaa aikaa molemmille lapsi arjen keskellä. Tarvittaessa teemme muutoksia.
• Molemmat huolestumme helposti ja alamme maalata piruja seinille. Onko jotain tapahtunut tai sattunut? Onko meidän välillä kaikki hyvin? Tämänkaltaiset ajatukset tulvivat päähän, kun olemme erossa toisistamme.
Ratkaisu: Kiinnitämme tietoisesti huomiota lähdön ja jälleen näkemisen hetkiin. Helposti nämä pienet hetket häviävät ja hukkuvat arjen alle suhteen edetessä. Pienen hetken kohtaamme toisemme oikeasti aina erotessa ja nähdessä. Myös herätessä ja nukkumaan mennessä. Halauksin, suukoin ja sanoin. Tämä luo yhteyttä ja turvaa erossa olon ajalle.
Viestittelemme päivän mittaan aika paljonkin, mutta kuitenkin oman halun mukaan. Haluamme jakaa tapahtumia ja tunteita, mutta myös kertoaksemme, että “täällä ollaan” kaikki on hyvin. Joistakin tämä voisi olla ahdistavaa, mutta meillä se toimii.
• Kotityöt ja niiden jakaminen. Tämä on asia, joka voisi HSP ja ADHD parisuhteessa olla todellinen haaste. Erityisherkät usein pitävät kauneudesta ja harmoniasta. Sekä ovat tunnollisia ja tarkkoja.
ADHD:llä puolestaan on haasteita tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä sekä monesti toiminnan ohjauksessa mikä näkyy myös kotitöissä: Ruoan laitossa syntyy sotkua ja kaapinovet jäävät auki. Joskus hyper fokuksessa siivotaan koko talo lattiasta kattoon ja joskus siivoaminen jää muiden asioiden jalkoihin.
Ratkaisu: Otamme molemmat vastuuta kotitöistä emmekä lähtökohtaisesti korjaa toistemme jälkiä. Autamme toki tarvittaessa ja teemme yhdessä aina mahdollisuuksien mukaan, mutta jos muru jättää ruokapöydälle sukkia tai kaapinovet jäävät auki yritän antaa niiden myös olla. Toisen jälkien jatkuva korjaaminen on karhunpalvelus, josta syntyy helposti ikävä kierre, jonka seurauksena jälkien korjaaja helposti kyynistyy ja kuormittuu.
Jaamme tehtävät konkreettisesti, kun voimme ja annamme toisen tehdä asiat omalla tavallaan ilman turhaa kritiikkiä. Käytämme hyödyksi vahvuuksia ja olemassa olevaa olotilaa. Jos lapsi on levoton, on johdonmukaisemman ja sillä hetkellä paremman vireystilan omaavan parempi hoitaa iltatoimet.
Jos jokin ärsyttää tai häiritsee, niin kerromme sen toisillemme. Emme nillitä pienistä asioista, mutta jos asia on itselle tärkeä on se tärkeää tuoda esille. Vältämme kuitenkin syyllistämistä ja pyrimme kertomaan asian oman kokemuksen kautta.
• Erilaiset vireystilat päivän mittaan. Olen itse aamu ihminen ja haluan nauttia päivän parhaasta hetkestä rauhassa kahvikupin äärellä hyvällä fiiliksellä. Olen yleensä iloinen ja jaan aamuisin mielellään ajatuksiani.
Murulle taas aamut ovat vaikeita ja herääminen kestää kauan. Saattaa murisuttaa ja ajatus ei kulje. Päivät ja illat olemme yleensä erossa töiden vuoksi. Myöhään illalla olemme taas molemmat väsyneitä ja kuormittuneita ja tällöin syntyy helpoiten väärinymmärryksiä ja konflikteja.
Ratkaisu: On tärkeää tuntea oma ja kumppanin luontainen rytmi ja kunnioittaa sitä. Yritän itse muistaa aamuisin, etten ala innoisssni höpisemään liian aikaisin. Ja muru taas koittaa muistaa, ettei aamuisin ala puhumaan minua ahdistavista tai ärsyttävistä asioista, kuten rahasta tai aikatauluista.
Rauhoitamme aamut ja myöhäisemmät illat hyvälle ololle, positiivisille asioille ja yhdessäololle. Jos riita tai tarve puhua jostain syvemmästä ilmenee kuitenkin huonoon aikaan yritämme muistaa, että väsymys ja kuormitus ovat läsnä ja huomioida sen sanavalinnoissa ja eleissä mahdollisimman hyvin.
Toisen tuntemisella, puhumisella ja yhteisten pelisääntöjen sopimisella on iso vaikutus. Pienistä asioista voi syntyä iso ongelma, jos ei ymmärretä mistä on todella kyse tai miksi jokin asia on toiselle tärkeää tai vaikeaa. Ajatuksistaan kannattaa kertoa rohkeasti, sillä se voi olla alku tilanteen ratkaisemiseksi.
