Kaikissa riidoissa on niin monta ulottuvuutta, että varmasti toimivia yleisohjeita on vaikea tarjota. Kuitenkin jo muutaman hyvän kysymyksen avulla kuka tahansa voi päästä riidassaan siihen pisteeseen, jossa tilanne alkaa avautua ja riidassa esiin nousseet epäkohdat korjaantua. Parhaimmillaan riita voi olla oppimiskokemus, joka syventää osapuolten keskinäistä suhdetta ja vahvistaa heidän ymmärrystään toisiaan kohtaan. Pahimmillaan… no, siitä tiedämme jo tarpeeksi.
Riidoissakin pätee ihmisuhteiden kultainen sääntö, että vain itseään voi muuttaa, ei toista. Siksi seuraavat kysymykset ovat “minä” -muodossa. On kuitenkin pakko todeta, ettei itsensäkään muuttaminen ole kovin helppoa. Mutta voimme oppia ja kehittyä. Nämä seuraavat kysymykset löydät Riidan ratkaisu -korteista, joista löytyy yli 40 muutakin hyvää riitakysymystä.
Kaikki voivat olla oikeassa
Ensimmäinen oleellinen kysymys liittyy riidan tapahtumiin. Niistä puhuttaessa on oleellista tietää, että menneet tapahtumat kulkevat mukana mielessämme muistoina, jotka ovat aina vain osa kokonaisuutta. Joskus riidassa osapuolet keskittyvät siihen, kumpi muistaa tilanteen oikein ja kumpi väärin, mikä on molemmille yleensä uuvuttavaa. Olisi paljon hedelmällisempää puhua siitä, mitä me muistamme tapahtumista ja miksi – ihminen kun kiinnittää huomionsa yleensä niihin asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä. Tällaisessa keskustelussa kaikki voivat olla oikeassa, sillä merkityksellisistä tapahtumista puhuminen vie osapuolet lopulta tunteiden ja tarpeiden äärelle, joita tapahtumat ovat nostaneet pintaan. Siksi haluan ensimmäiseksi oleelliseksi kysymykseksi julistaa tämän:
“Kun muistelen riidan yhteydessä tapahtuneita asioita, mihin niissä erityisesti palaan? Miksi juuri näihin?”
Uskalla katsoa tilannetta eri näkökulmista
Toisen oleellisen kysymyksen avulla haluan meidän muistavan, että riitaan on aina monta näkökulmaa. Joskus riidassa on erityisen ahdistavaa juuri se, että jumiudumme tuijottamaan kaikkea vain omasta näkökulmasta emmekä kykene katsomaan tilannetta laajemmin. Kapeakatseisuus on yleensä kovin toivotonta eikä ilman toivoa löydy uusia näköaloja tilanteeseen. Tällaisessa tilanteessa voi olla hyvä kysyä itseltään:
“Miten valmis olen kuulemaan toisen osapuolen kokemuksia tapahtuneesta? Estääkö jokin asia minua kuuntelemasta?”
Väitän, että riidassa yksi keskeinen tarve kaikilla on tulla kuulluksi – joskus hyvään suuntaan voi viedä se, että osoittaa itse kiinnostusta toisen näkökulmiin. Tämä voi olla avaus siihen, että hänkin kiinnostuu sinun kokemuksistasi.
Kaikkiin riitoihin on monta ratkaisua
Kolmas oleellinen kysymys on:
“Mitä voin tehdä sen eteen, että riita saadaan ratkaistua? Mikä olisi pienin seuraava askel kohti omaa sisäistä rauhaa?”
Sovittelijana annan yleensä riidan osapuolille valmistautumisohjeen, että miettivät tahoillaan mahdollisimman monta eri ratkaisua riidan eri aiheisiin – riidassa harvoin on vain yksi asia esillä. Pelkästään yhdellä ratkaisulla sovitteluun tuleminen johtaa herkästi oman ainoan näkemyksen puolesta taistelemiseen ja riita saattaa tästä vain pahentua. Avoimuus vaihtoehdoille tekee tilaa parhaille ratkaisuille.
Me teemme jokaisessa riidassa monta valintaa, jotka vaikuttavat käsillä olevaan ihmissuhteeseen joko pahentavasti tai parantavasti. Pienissäkin asioissa hyvien valintojen tekeminen tukee sitä, että lopulta riita onnistutaan ratkaisemaan yhdessä.
