Kaiken takana on ihminen -juttusarja
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Tässä jutussa muusikko ja tv-persoona Mikko Kuustonen kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen. Mikko Kuustosen uusi omaelämäkerta on ilmestynyt huhtikuussa 2022. Tämä artikkeli on tuotettu mainosyhteistyössä Johnny Knigan kanssa.
HUUMORI on ollut elämässäni samaan aikaan sekä tärkeä voimanlähde, että keino suojautua. Rankinta ja sarkastisinta huumoria olen kohdannut vaikeissa tilanteissa kehitysmaiden katastrofialueilla tai saattohoidossa. Näissä tilanteissa musta huumori on ollut tarpeen yhdistävänä voimavarana. Huumori ei ole pois empatian tai ammatillisuuden ytimestä vaan vahvistaa parhaimmillaan läsnäoloa ja yhteistä kokemusta. Tunnistan myös lukuisia tilanteita elämässäni, jolloin olen paennut aitoa kokemustani huumorin suojiin.
MYÖTÄTUNTO on kohtaamisen ja läsnäolon avaintaito. Kyky asettua toisen asemaan ja kuunnella tästä lähtökohdasta. Olen joutunut opettelemaan myötätuntoisen kuuntelemisen taitoa huomattuani, että oma taipumukseni on ratkaista tilanteita kuuntelemisen sijaan.
SURU on omassa mielenmaisemassani aina läsnä. Ei ahdistavana tai dominoivana vaan jonkinlaisena ihmisen perustilana. Karjalainen ilmaisu surun tuttu resonoi omaan ajatteluuni. Surun kanssa eläminen myös kirkastaa vastavoimia ja auttaa tunnistamaan aidot ilon lähteet.
RAUHA on ideaali, jota kohti tahdon pyrkiä. Rauha itseni, ympäristöni, rakkaitteni, vihollisteni tai menneisyyteni kanssa. Koen rauhan olevan mahdollinen vain viiltävän rehellisyyden ja armollisuuden kautta.
KOHTAAMINEN on taito, jonka koen oppineeni lapsuuskotini tuulikaapissa. Äitini piti kotonamme kaivoskylän apteekkia, joka oli aina auki. Eri heimoista ja taustoista tulevat ihmiset oli kohdattava ja myöhemmin ymmärsin, että tämä tuulikaappikoulu oli ihmisyyden yliopisto.
RAKKAUS on ihmisiksi elämisen ydinvoimaa. Kauneutta, kipua, hulluutta ja arkea.
KEHO on ainoa kotini. Puolisoni Hanna Brotherus on rakentanut filosofiaansa tälle perusajatukselle ja vähitellen alan tajuta mitä hän tarkoittaa.
UNELMAT ovat unilääkkeeni. Nukahdan iltaisin haaveiden riippumattoon ja olen tehnyt samaa lapsesta saakka. Realismin rajallisuus on autuasta asettaa toisinaan sivuun ja paeta maailmaan, jossa kaikki on mahdollista.
SIELU on ikuinen. Sytyin nuoruudessa mustan soulin sykkeestä ja uskon edelleen, että tunnistamme jossain perimämme syövereissä sielumusiikin elossa pitävän rytmin.
KOHTALO on arvaamaton. Koen olevani aina elossa kuolemaa vasten. Nojaan psykiatri C.G.Jungin viisaaseen ajatukseen: ” En ole se, mitä minulle tapahtui. Olen se mitä valitsen olevani.”
Mikko Kuustosen omaelämäkerta nyt saatavilla Adlibriksestä:
