“Vitsi miten rohkea sä olet!”
Kuulen tämän usein kun kerron että olen sukeltanut valkohaiden kanssa tai ryöminyt sisään ahtaaseen luolaan.
En silti miellä kumpaakaan edellä mainituista erityisen rohkeaksi teoksi.
Todellinen rohkeus ei ole (tarpeettomien) riskien ottamista. Se on enemmänkin omiin valintoihin sitoutumista – silloinkin kun niiden seuraukset eivät ole kirkkaat ja välittömät.
Rohkeus on elämään luottamista
Elämä tarjoaa monia sen kaltaisia valintatilanteita, jotka useimmat meistä tunnistavat. Muistatko kuinka aikoinaan koulun pihalla oli mahdollisuus asettua heikomman puolelle väkivahvoja kiusaajia vastaan? Mitä valitsit?
Myös ihmissuhteeseen sitoutuminen tai siitä irtaantuminen on valinta joka määrittää paljon. Sitä on myös työpaikan vaihtaminen tai vaikka vaan lepotauon ottaminen kesken kiireisen työpäivän. Edellä mainitut esimerkit vaativat rohkeutta, sillä niissä on läsnä epävarmuus tulevasta. Kysymys siitä, miten minulle mahtaa käydä jos valitsen näin.
Rohkeus onkin ennen kaikkea luottamista.
Kun rohkenee valita, antautuu elämälle
Tehtyjen valintojen jälkimainingissa myös pelot näyttäytyvät uudenlaisessa valossa. Paljastuessaan ne ovat jotain muuta mitä luulimme niiden olevan.
Valkohai ei olekaan silmitön tappaja, vaan viihdekuvaston runtelema upea ja uljas eläin. Luolaan ei jääkään jumiin ja se ei sorru, vaan pysyy paikoillaan kuten vuosituhannet aiemmin ja mahdollistaa pääsyn upeisiin maailmoihin. Elämä ei myöskään pääty eroon tai hyväpalkkaisesta työpaikasta luopumiseen tai vastaavasti siihen, että uskaltaa sitoutua uuteen ihmiseen tai haasteeseen.
Mikäli tekee valinnat rohkeasti omien arvojensa mukaisesti, ne alkavat pikkuhiljaa voimistaa omanarvontuntoa.
Mitä jos valitsen väärin?
Toisinaan pelkäämme, että valitsemme väärin. Tällöin on vaarana, että jätämme kokonaan valitsematta ja jäämme ajelehtimaan. Valitsematta jättäminen lamaannuttaa ja pidemmän päälle halvaannuttaa.
Rohkaisu piilee siinä, että ei ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja, on vain valintoja. Kun teet valinnan ja sitoudut siihen, reagoit samalla eteen tuleviin haasteisiin. Jo yksi kerta voimistaa itseluottamusta.
Valitseminen ja tehtyyn valintaan sitoutuminen ovat mitä suurinta rohkeutta. Tehdä kuten oikeaksi kokee – silloinkin kun ei ole täysin varma.
Purin jokin aika sitten ystävälleni huoliani. Koin asiani tärkeäksi ja murheeni raskaaksi. Kerroin peloistani ja hekumoin skenaarioilla, mitä saattaisi tapahtua jos valitsen väärin.
Ystäväni viskeli hartioitaan ja totesi ykskantaan “no mitä sitten”.
Parempaa apua valintojen tekemiseen en ole kuuna päivänä saanut.
