Tämä teksti on syntynyt mainosyhteistyössä Otavan kanssa.
Hyvästä arjesta nauttivan hyvinvointivalmentajan Essi Määtän (s. 1988) ja suoraviivaisesti asioihin suhtautuvan insinöörin Kimmo Määtän (s. 1984) yhteinen kirja Arjen lean (Otava, 2021) perustuu ajatukselle, että elämästä pitää nauttia, ja jokaisen tulee tehdä asioita, jotka ovat hänelle itselleen merkityksellistä. Elämän ei kuulu olla pelkästään suorittamista ja selviytymistä päivästä toiseen.
Lapsiperheessä arki saattaa olla niin kuormittavaa, että se tuntuu pelkältä suoritukselta, joka alkaa aamulla, kun silmät aukeavat, ja loppuu illalla siihen, kun silmät painetaan kiinni. Siinä mylläkässä vanhempien keskinäinen yhteys ja perheenjäsenten välinen suhde ovat vaarassa näivettyä pelkäksi asioiden hoitamiseksi.
Silloin myös myönteisen palautteen voima herkästi unohtuu, ja kaikkein rakkaimpien kanssa vuorovaikutus voi olla heikompaa kuin esimerkiksi työkavereiden kanssa. Rakentamalla parempaa vuorovaikutusta perheen kesken myös arki sujuu kevyemmin ja syntyy mukava, myönteinen ilmapiiri, jossa kaikkien on hyvä olla.
Tässä 7 taitoa, joiden avulla voi olla menettämättä hermojaan ja tuoda lisää onnea ja iloa arkeen. Sisältö on poimittu uutuuskirjasta Arjen lean (Otava, 2021).
1. Tunnista omat tunteesi ja tarpeesi
Taito tunnistaa ja säädellä omia tunteitamme auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään myös muiden tunteita. Huomaatko ajoissa, milloin sinulla on nälkä, milloin väsyttää, milloin kehosi ja mielesi kaipaa liikettä, milloin tarvitset mielekästä tekemistä tai omaa aikaa?
Ei ole kenenkään etu, että vanhemmat uuvuttavat itsensä täydellisen vanhemmuuden tavoittelussa tai että työ vie kaiken ajan ja energian. Jos ei pidä huolta omasta ajasta, terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja parisuhteesta, uupuu helposti. Jos jatkuvaa uhrautumista ja omien tarpeiden laiminlyöntiä jatkuu vuodesta toiseen, jäljelle jää vain katkeruus.
2. Yritä nähdä asioita myös muiden näkökulmista
Usein keskustelut menevät niin, että jokainen kertoo oman näkemyksensä ja puolustaa sitä. Todellisuudessa maailma ja erilaiset tilanteet voivat näyttää aivan toisenlaisilta toisen ihmisen silmin. On hyvä muistaa, että omat näkemykset ja tavat toimia eivät ole ainoita oikeita.
Perheessä on tärkeää kunnioittaa jokaisen tapoja ja muodostaa yhteinen näkemys ja yhteiset säännöt. Jotta voisimme aidosti ymmärtää toistemme näkökulmia, tarvitaan sopiva aika, sopuisa ilmapiiri, rauhallinen paikka sekä läsnä oleva kuuntelun, itsensä ilmaisemisen sekä toisten perheenjäsenten kunnioittamisen taitoja.
3. Kuuntele ja ole läsnä aidosti
Vaikka oman mielipiteen tuominen rehellisesti esiin on tärkeää, hyvän keskustelun painopiste on kuuntelemisessa. Aina emme välttämättä aidosti halua ymmärtää sitä, mitä toinen yrittää meille kertoa. Silloin huomiomme on omissa ajatuksissamme, ei toisen ajatuksissa.
Kaikkein tärkeintä meille kaikille iästä riippumattta on tulla aidosti kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Aito kuunteleminen on keino kertoa toiselle, että hän on tärkeä ja arvokas.
Jokaisen näkökulma ja ajatukset ovat arvokkaita, ja niitä saa ja pitää tuoda esille. Mutta toisen ihmisen arvostaminen voi olla vaikeaa, jos ei osaa arvostaa itseään.
4. Vaikka olisit vihainen, yritä jutella rakentavasti ja muita kunnioittavasti
Ihmisyyteen kuuluu tuntea erilaisia tunteita ja ajatella erilaisia ajatuksia, mutta omaa käyttäytymistään on säädeltävä ja omia sanojaan on opittava valitsemaan – vaikka olisi kuinka vihainen. Toisaalta tunteita ei kannata padota sisälleen, vaan omista tarpeista on hyvä opetella kertomaan rakentavalla ja muita kunnioittavalla tavalla. Siihen tarvitaan rohkeutta.
Vuorovaikutus ei ole synnynnäinen lahja, vaan sitä voi onneksi aina kehittää ja opetella. Esimerkiksi keskustelun siivouksesta voi aloittaa tavalla, joka saa riidan syttymään tai yhteistyöhalun syntymään.
5. Opettele antamaan palautetta
Jotta ilmapiiri säilyy myönteisenä, yhtä negatiivista palautetta kohden tulisi antaa monin verroin positiivista palautetta.
Kannustavan palautteen on todettu lisäävän lapsen empatiataitoja. Syytteleminen ja vähätteleminen sen sijaan eivät auta empatiataitoja kehittymään. Jos kehuja ei ole tottunut jakelemaan, voi tavoitteeksi ottaa vaikkapa myönteisen palautteen antaminen kerran päivässä jokaiselle perheenjäsenelle.
Rakentavan palautteen antaminen on yhtä lailla tärkeää, koska silloin pääsee itse tuulettamaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Keskittyminen hyvään on silloin erityisen tarpeeellista. Jos näkee vain toisen virheet, niin kohta ei muuta näekään kuin likaisia sukkia, täpötäysiä roskiksia ja muruja pöydillä.
6. Vahvista tunnetaitoja
Kukaan meistä ei ole parhaimmillaan, kun verensokeri on matalalla tai väsyttää. Kerro silloin, että et pysty nyt keskustelemaan järkevästi. Tunnetaidot eli omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja sääteleminen sekä kyky keskustella tunteesta ovat tärkeitä perheen hyvinvoinnin kannalta.
7. Hyväksy vaikeatkin tunteet
Parasta mitä voit tehdä itsellesi ja lapsillesi on hyväksyä koko se tunteiden kirjo, joka liittyy vanhemmuuteen ja ihmisyyteen. Vaikka kuinka rakastaisi lapsiaan, saa silti tuntea myös turhautumista, vihaa ja pettymystä.
Vanhemuus on hyvin inhimillistä: tunteet saavat elää vapaasti ja virheitä saavat tehdä kaikki. Tunteet ja ajatukset vain tapahtuvat sinussa, ne eivät ole sinä, eikä niissä ole mitään pahaa tai väärää.
