Kaiken takana on ihminen -juttusarja
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa koreografi, ohjaaja ja tanssitaiteilija Hanna Brotherus kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen. Hannan esikoisromaani Ainoa kotini (WSOY) ilmestyi keväällä 2021, ja tämä artikkeli on tuotettu mainosyhteistyössä WSOY:n kanssa.
PERHE – kaunein ja vaikein yksikkö. Sana, jonka sisältö ja merkitys muuttuvat elämänvaiheiden myötä.
KEHO – Ainoa kotini. Kirjoitin samannimisen esikoisromaanini ollakseni vapaa. En loukatakseni ketään.
KOHTAAMINEN – On aina mahdollisuus, että jokainen kohtaaminen on viimeinen. Kun lähtee ovesta ulos. Kun sulkee silmänsä illalla. Kun elää, on myös vaarassa kuolla.
MIELENRAUHA – Mielenrauhaa ei voi siirtää eikä ostaa. Se asettuu kehoon, jos elämässä on tilaa ja luottamusta.
RAKKAUS – voima, joka muuttaa kaiken.
KUOLEMA – ikuinen etäinen mysteeri, joka on silti läsnä jokaisessa päivässä.
SISKO – vaikka biologinen siskoni on kuollut, minulla on ystäviä, jotka ovat siskojani.
KOSKETUS – Kosketus on aistielämyksistä varhaisin. Ihminen tuntee sen jo kohdussa. Matka synnytyskanavan läpi on äärimmäisen ihokosketuksen metafora. Syli, johon synnymme, iho, jonka lämpöön meidät lasketaan syntymän jälkeen, kädet, jotka koskevat vastasyntynyttä. Ne luovat pohjan. Luottamukselle.
LIIKE – olemisen perusmuoto. Lopulta kaikki on liikettä.
HÄPEÄ – tunne, jonka vallitessa on hankalaa olla kenenkään kanssa.
ÄITIYS – tehtävä, jonka myötä kokemukseni ihmisyydestä on mullistunut.
ITSETUNTO – itsensä tuntemista, joka rakentuu kehotietoisuuden kautta. Kaikki aiemmin koettu vaikuttaa siihen.
REHELLISYYS – Tärkeintä on olla itselleen rehellinen. Vasta sitten voi olla totta muille.
TUNNETAAKKA – jos tunteet muodostuvat taakaksi, niiden käsittelemiseen kannattaa hakea apua. Tunteiden tehtävä on auttaa meitä, ei estää.
ELÄMÄ – Kuolleet ihmiset eivät voi muuttaa mitään. Minä vielä elän ja siksi voin.