En voi olla miettimättä sitä, kuinka meidän ihmisten elämä on muuttunut nopeasti.
Kun vielä hetki sitten keräsimme, kasvatimme, säilöimme ja elimme suoremmalla yhteydellä siihen, mistä ruoka tulee. Kun nyt olemme hyvin kaukana siitä mistä ruoka tulee ja ennen kaikkea siitä, missä ja millaisessa ympäristössä asiat kasvaa.
Nyt keräämme ostoskeskuksessa eri värisiä asioita mukaamme, koska meillä on edelleen tarve kerätä. Kun ennen keräsimme maasta, nykyään poimimme hyllyltä. Sen saman tarpeen voi käyttää myös toisenlaiseen keräämiseen, mikäli se sinua puhuttelee vaihtoehtona.
Itse huomaan, että kun mustikat tuli, niin joka päivä on tullut useita reissuja käytyä metsässä keräämässä talven varalle ja ehkä vähän kuormasta syömässä lasten kanssa. Se poistaa tarvetta ylimääräisen hankkimiseen muualta. Mieli uppoutuu marjoihin, keho on rentona ja aivojen luoma palautemekanismi, kun marjat puhdistaa ja pakastaa on valtava. Täyttynyt, tyytyväinen ja merkityksellinen olo valtaa mustikan täyttämän kehon.
Kerätään elämässä niitä asioita, mitkä ovat meille todella merkityksellisiä. Jos me ei kerätä, niin elämme puutteessa, jota ei korvikkeet voi mitenkään tyydyttää. Se ei välttämättä kaikille ole mustikka, mutta jokaisella on jokin, joka täyttää ja ravitsee niin kehoa, mieltä kuin sieluakin. Etsi sitä mikä on merkityksellistä, älä sitä mikä on helpointa.
Suurin piirtein tämän saman asian totesin hyvin eri tavalla 2012. Toivottavasti tämä hymyilyttää sinua yhtä paljon, kuin minua. Hyvää kesää kaikille!
