Haastateltu asiantuntija: Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen
Aivoillesi ei ole merkityksetöntä, mitä syöt ja missä kunnossa suolistosi on. Eikä suolistollesi ole merkityksetöntä, mitä mielessäsi liikkuu ja miltä sinusta tuntuu. Nykytiedon valossa tiedetään, että suoliston ja aivot yhdistävän vagushermon kautta liikkuu informaatiota (välittäjäaineita ja hormoneja) molempiin suuntiin: suolistosta aivoihin 90 prosenttia ja aivoista suolistoon 10 prosenttia.
Toistaiseksi tämä vahva yhteys aivojen ja suoliston välillä ei ole kaikilta osin läheskään selvä tutkijoille, mutta laillistetun ravitsemusterapeutin Leena Putkosen mukaan on lohduttavaa, että tämän tiedon myötä suoliston ongelmiin voidaan puuttua sekä mielen työkaluilla että ruokavaliolla.
”Melkeinpä jokainen ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsivä kärsii ajoittain myös alakuloisuudesta, masentuneisuudesta ja katastrofiajattelusta”, Putkonen sanoo. Katastorofiajattelulla tarkoitetaan sellaista ajatteluketjua, jossa yksi pieni ärsyke saa mielen kuvittelemaan pahinta mahdollista. Se on kuin lumivyöry, joka vain kasvaa.
Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi muistiongelmista tai masennuksesta kärsivillä on köyhempi suoliston mikrobisto kuin terveillä ihmisillä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä mikrobisto voi olla niin köyhä, ettei se muodosta riittävää suojamuuria suoliston ja kehon välille, jolloin suoli alkaa falskata. Falskaaminen taas aiheuttaa kehossa matala-asteista tulehdusta.
Mikäli mieli on maassa mutta vatsa toimii, ei ole syytä epäillä suolisto-ongelmia. Mutta mikäli sinulla on ripulia, ummetusta, vatsan turvotusta ja/tai närästysoireita ja lisäksi mieli on maassa, kannattaa antaa huomiota paremmalle ruokailutilanteelle ja panostaa stressinhallintaan. Mikäli oireet jatkuvat useamman kuukauden, kannattaa mennä lääkäriin.
”Aivan aluksi kannattaa kiinnittää huomiota ruokailuväleihin, jotta ne pysyvät säännöllisinä eivätkä veny liian pitkiksi eikä tule ahmittua nälkäisenä liian isoja annoksia. Toiseksi kannattaa käyttää ruokailuun riittävästi aikaa, ainakin 20 minuuttia: kannattaa ensin syödä ruokaa silmillään, jotta suolisto ehtii mukaan ruokailutilanteeseen – ruoan fiilisteleminen nimittäin parantaa ruoansulatusta. Ja kolmanneksi tietenkin kannattaa alkaa myös panostaa ruoan laatuun”, Putkonen ohjeistaa. Hän vinkkaa vaihtamaan arkiruokailussa ainakin kolme asiaa: ruisleipä kauraleipään, sipuli esimerkiksi ruohosipuliin tai muihin sipulin vihreisiin osiin sekä omenat ja päärynät sitrushedelmiin.
”Stressi vähentää suoliston mikrobistoa, ja siksi on olennaisen tärkeää löytää itselleen sopiva tapa rauhoittua. Suosittelen ennen kaikkea niin sanottua turhaa harrastusta. Tarkoitan tällä jotain luovaa harrastusta, josta ei ole varsinaisesti hyötyä. Se voi olla saviruukun tekemistä, kuorossa laulamista tai vaikka metsässä samoilua”, Putkonen vinkkaa.
Monet kokevat saavansa apua ahdistukseen, alakuloon ja stressiin myös erilaisista tietoisuusharjoituksista, kuten mindfulnessista. Joskus keholle kannattaa puhua kehon kieltä, eli rauhoittuminen voi olla helpointa vaikka joogassa. Mutta toimivin rauhoittumisharjoitus on se, joka todella tulee tehtyä, ja siksi olennaisempaa on löytää juuri se oma tapa stressin lievittämiseen.
Hyvä uutinen ärtyvän suolen kanssa kamppaileville on se, että suoliston kuntoon ja mikrobiston rikastuttamiseen voi vaikuttaa monesta suunnasta: parantamalla mieltä ja parantamalla ruokailutottumuksiaan. Ja sekin kannattaa tehdä rennolla otteella, ettei syömisestä ja stressinhallinnasta tule stressiä!
