Moni meistä odottaa rakkautta ja hyväksyntää (ja puurtaa niiden eteen ihan hulluna miellyttämällä, rajojaan lussauttelemalla ja pähkäilemällä, miten päin tässä nyt pitäis olla ja elää).
Odottaminen ja tarvitseminen ovat eri asioita. Saat kyllä tarvita lämpöä, haleja, kannustusta, nähdyksi tulemista, hyväksyntää tai hyvää seuraa. Mutta odottamiseen ja mutkalle vääntymiseen sisältyy uskomus siitä, että saan tarvitsemani ja haluamani vasta kun joku antaa minulle sen mitä tarvitsen. Vasta kun joku tai toiset hyväksyvät, näkevät ja ymmärtävät minut sellaisena kuin olen.
Ja hassusti yritämme saada toisia näkemään ja huomioimaan itseämme tekemällä kopromisseja siitä, mikä meille olisi hyväksi tai tuntuisi oikealta. Oi mikä paradoksi!
Usein uskomme alitajuisesti, että saan kaipaamani vasta sitten kun olen hoikempi, paremman näköinen, rakastavampi, vähemmän addiktiivinen, enemmän ehyt, paljon rauhallisempi, menestyneempi, raha-asioissani selkeämmillä vesillä, henkisempi, jämerämmin omalla puolellani, vähemmän pihalla, tai sitten kun äitini minut hyväksyy.
Meidän on usein tosi vaikeaa ajatella, että ihan oikeasti ansaitsisimme rakkautta ja elämän hyviä juttuja jo nyt. Ei tarvitse olla valmis tai muuta kuin nyt on kokeakseen rakkautta.
Ota rakkaus omiin käsiisi
Odotamme, koska olemme oppineet, että joku muu määrittää arvomme. Kun olemme hyväksyttäviä maailman, jumppasalin naisten, koulun kingin, työnantajan, opintosihteerin, lähimmän esimiehen tai kumppanimme silmissä, olemme vihdoin jees.
Tai kun rakkaus purjehtii elämäämme tai saavutamme tiettyjä asioita tai kun saamme vähintään 50 tykkäystä somessa. Kiiruhdamme usein ihan huomaamattamme noiden asioiden perässä. Mietimme, mitä sekin ja tuokin kelaa ja miksei se nyt ymmärrä mua.
Tämä on inhimillistä ja kumpuaa usein haavoistamme ja siitä, ettemme ole pysähtyneet tutkimaan, kuinka itsensä kanssa voisi olla loistava olo juuri tällaisenaan. Jumppasalin naisista viis. (En sano, että tämä on maailman helpointa, mutta sanon, että tämä on mahdollista.
Levollisuus elämässä kumpuaa siitä, että saat olla mitä olet. Paradoksi on siinä, ettei sinun, aikuisen ihmisen, tarvitse saada lupaa keneltäkään. Eli tulla hyväksytyksi tai ymmärretyksi.) Jos olet ihan rehellinen itsellesi: kenen mielipiteillä oikeasti on väliä? Ketä oikeasti haluat elämässäsi viihdyttää?
Mentorini vastaanotolla on superhieno kyltti, vapaasti suomennettuna siinä sanotaan näin: ”Voin miellyttää vain yhtä ihmistä päivässä. Tänään se olen minä”.
Kun asetat intention siitä, millaisen suhteen haluat itsesi kanssa, et enää ehdi kärvistellä niin paljon siitä, mitä muut tuumivat. Keskeisemmäksi nousee se, millainen oma olosi on. Et enää odota, että sitten kun saat sitä tai tätä, voit olla onnellinen ja kokea rakkautta. Otat rakkauden omiin käsiisi.
Moni meistä haaveilee ihanasta rakkaudesta ja parisuhteesta, mutta usein ei tule mieleenkään, että myös itselleen voisi olla haaveidensa kumppani. Anna itsesi unelmoida ihanasta suhteesta. Voimaantuminen on sitä, että alat tarjota hyvää kumppanuutta ensin itse itsellesi.
Itsensä rakastaminen on sitä, että rakastaa itsessään kaikkia niitäkin kohtia, jotka ovat jääneet rakastamatta. Ryhtyy omaksi isäkseen ja äidikseen, parhaaksi ystäväkseen ja intohimojensa sytyttäjäksi.
Kuinka haluan tulla rakastetuksi? Kuulostele ja kirjoita tai muhistele hetki hiljaa oman sydämesi kanssa:
Millaista rakkautta kaipaan? Miltä tuntuisi ihana rakkaus?
Rakastettuna ja tuettuna oloni olisi…
Millaiset teot, sanat ja ilmapiiri saisivat minut tuntemaan oloni rakastetuksi?
Minkä asioiden itse itselleni tekeminen, salliminen ja toteuttaminen saisivat aikaan oloa, että minusta pidetään huolta ja minua arvostetaan?
Kuva: Unsplash
Annan uusi kirja Sydänvoimaa muutokseen ilmestyy elokuussa 2021!
