Kirjoittaja Emilia Vuorisalmi on lääkäri, Sekaisin Lovesta-kirjan kirjoittaja ja DocEmilia.com-sivuston perustaja.
Sydänsurun kourissa sydäntä fyysisesti särkee ja tuntuu kuin rintakehän paikalle olisi rysähtänyt käristävä nuotio. Välillä tuli polttaa, välillä kytee ja välillä vain hiljaisesti savuttaa menneen elämän savumerkkejä suunnaksi itselle siitä, minkälaisia virheitä kannattaa tulevaisuudessa välttää. Henkisen kivun tarkoitus on sama kuin fyysisen: se haluaa varoittaa meitä satuttamasta itseämme uudelleen. Moni ei paina kättään kuumalle hellalle kahta kertaa, mutta rakkaudessa näpit ovat saattaneet palaa useampaankin otteeseen – Miksi ihmeessä me otamme sydämeen osumaa kerta toisensa perään?
Jotta pääsemme sydänsurujen perimmäisten syiden äärelle, meidän pitää pureutua tarkemmin aivokemiaan, evoluutiopsykologiaan sekä tietenkin itse rakkauteen, sillä luonnollisesti ilman rakkautta ei ole sydänsurujakaan.
Aivotutkijoiden mukaan rakkaus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
- ihastumiseen,
- rakkauden huumavaiheeseen sekä
- rakkauden kiintymysvaiheeseen.
Nämä vaiheet ovat fysiologisesti erilaisia, ne näkyvät aivoissa erilaisina ja niissä on mukana eri välittäjäaineet. Evoluutiobiologisesta näkökulmasta ihastumishuuman tarkoituksena on lisääntyminen ja kiintymisvaiheen hormonitasapaino on puolestaan luotu jälkeläisistä huolta pitämiseen.
Dopamiini tekee sammakosta prinssin tai prinsessan
Rakkauden huumavaiheessa sinulle ehkä sopimatonkin henkilö näyttäytyy prinssiltä tai prinsessalta, ja elo yhdessä on kuumaa, kosteaa ja hikistä. Huumakuplassa aivojen etulohkon kuorikerroksen toiminta on hämärtynyt ja ihastumishormonit dopamiini, noradrenaliini sekä endorfiinit ryöppyävät vapaana virtana valellen aivojen hermosolujen reseptoreita. Rakastuneen ei tarvitse nukkua, ei syödä, ja dopamiinitulvan vuoksi hän saattaa ottaa omituisia riskejä ja tehdä asioita, joita ei muutoin todellakaan tekisi.
Jos tulee jätetyksi tässä rakkauden vaiheessa, ero on muita vaiheita repivämpi, sillä rakastetun virheet, joita meissä jokaisessa kuitenkin on, eivät ole nähneet vielä päivänvaloa. Huumavaiheen erossa aivot jäävät yhtäkkiä ilman vaatimaansa dopamiiniannosta ja saavat aikaan krapulan tai vieroitusoireiden kaltaisen tilan. Tuskaisimmassa vaiheessa omaa oloa voi silti helpottaa monin eri tavoin. Itselleen kannattaa olla hellä ja etsiä keinoja, joilla aikaansaa korvaavia ja kestäviä dopamiinin lähteitä. Tämä on hetki, jolloin itseltä tulisi kysyä: Mikä minulle on merkityksellistä ja mistä minä unelmoin? Kun aika kuluu, elimistö alkaa vähentää pikkuhiljaa dopamiinin tuotantoaan ja korjata reseptorien määrää: Ihminen alkaa toipua.
Eron syiden mietiskely auttaa erosta selviämiseen
Jokaista rakkauden vaihetta dominoivat eri hormonit ja eron myötä niiden tasapaino järkkyy. Ihminen potee sydänsurua ja tyypillisesti haluaa pohtia syitä, miksi ero tapahtui. Evoluutiopsykologien mukaan ruminaatio eli asioiden läpi käyminen on luonnonvalinnan sopeuma ja se auttaa ihmistä toipumaan ja oppimaan erosta. Jos tämä vatvominen jää päälle saattaa se hidastaa toipumisprosessia.
Erosta yli pääsemiseen vaikuttaa myös elimistön fysiologinen tila. Evoluutiobiologit ovat huomanneet että esi-isämme toipuivat eroista meitä nopeammin, koska heidän nauttima ravinto sekä elinympäristö tukivat toipumista. Oman sukupolvemme jatkuva vireketulva ja siitä aiheutuva kuormitus sekä pitkittyneestä stressistä johtuva elimistön alhainen tulehdustila hidastavat erosta toipumista.
Elimistön stressitilaa ja alhaista tulehdusta voi lievittää hengittämällä tietoisesti syvään, meditoimalla, kävelemällä metsässä ja harrastamalla liikuntaa. Evoluutiopsykologian oppien mukaan sydänsurua hoitaa parhaiten endorfiineja vapauttava liikunta tanssi tai pallopeli. Näiden harrastusten parissa ero unohtuu hetkeksi tuoden tilalle hyvän olon tunteita. Myös hyvän laatuiset öljyt sekä värikäs ravinnerikas ja monipuolinen ravinto tukee toipumista.
Myös sydämen krapulaan auttaa parhaiten aika. Kipujen ja tuskan keskellä, kun aivot krapuloivat dopamiini- ja endorfiinivajetoreissaan, älä anna niille uutta ryyppyä näkemällä exää. Älä ota edes korvaushoitoa stalkkaamalla somessa. Tämä vaan pitkittää toipumista. Saat rakennettua itsellesi hyvää oloa ja pitävää pohjaa tulevaisuuteen vetämällä keuhkot täyteen happea, liikkumalla, antamalla ajan kulua ja tutustumalla itseesi. Hiljalleen aivojen reseptoreiden määrä palautuu ja hormonitasapaino normalisoituu. Muistathan, että mikään darra ei ole ikuista.
