Uusperheitä on Suomessa 10 prosenttia kaikista lapsiperheistä eli yhteensä noin 52 000. Tosiasiassa perheitä on paljon enemmän, koska tilastokeskuksen luvuissa eivät ole mukana täysi-ikäiset lapset, eivätkä etävanhempien perheet.
Tilastojen valossa uusperheet ovat haavoittuvaisempia kuin ydinperheet, erityisesti koska kahden perhekulttuurin yhteen liittäminen on haastavaa.
“Kansainvälisten tutkimusten mukaan uusparien eroriski on 5–10 prosenttia suurempi kuin ensiparien”, kommentoi Uusperheen käsikirjan toinen kirjoittaja Marika Rosenborg. Hänen mukaansa suurimpia haasteita uusperheen onnistumiselle ovat kahden perhekulttuurin yhdistäminen ja lapsen suhde bonusvanhempaan.
Lapselle uusperhe on kuitenkin aina myös mahdollisuus. Joissakin tilanteissa se antaa hänelle paremman ja turvallisemman kasvuympäristön kuin ensiperheen oli mahdollista antaa. Kaiken ytimessä on kuitenkin aikuisten uusi parisuhde, jonka tila heijastuu koko perheeseen.
“Uusperheen muodostuminen kestää neljästä seitsemään vuotta, ja se jakautuu kolmeen selkeään vaiheeseen: haavevaiheeseen, rähinävaiheeseen ja helpotuksen vaiheeseen”, Uusperheen käsikirjan toinen kirjoittaja Tarja Törmänen kertoo.
Tarja Törmänen ja Marika Rosenborg ovat paitsi haastatelleet kirjaansa varten lukuisia uusperheitä, myös itse kokeneet uusperhearjen – erittäin läheisesti. Joitakin kuukausia sen jälkeen, kun Marika erosi miehestään ja lastensa isästä, Tarja aloitti parisuhteen tämän kanssa. Naisten tie ystäviksi ja yhteistyökumppaneiksi on ollut pitkä:
“Vaikea alkuasetelma ei luvannut hyvää. Olimme saman miehen ensimmäinen ja toinen nainen. Etäisyyden ja ennakkoluulon vaihetta välillämme kesti noin seitsemän vuotta. Lähentymisen ja kiinnostuksen vaihetta saman verran, ja viimeistä: yhteyden ja ystävyyden vaihetta olemme eläneet myös seitsemän vuotta”, Rosenborg ja Törmänen toteavat.
Marika Rosenborgin ja Tarja Törmäsen kuusi vinkkiä onnistuneeseen uusperhearkeen:
- Älä yritä liikaa – iloitse pienistä edistymisistä “Kyseenalaista tavoitteesi perheonnen suhteen. Mikä riittäisi, jotta olisit tyytyväinen? Voisitko olla tyytyväinen jo nyt?”
- Luokaa omat haaveet, rutiinit ja tarinat “Perhekokous on yksi tapa, jonka rakenteen turvin voidaan tuoda esille asioita ilman, että ne henkilöityvät.”
- Hyväksykää perheen sisäiset tunnesuhteet “Tutustuminen ei vielä tarkoita sitä, että uudet perheenjäsenet oppisivat pitämään toisistaan. Jokainen voi kuitenkin kohdata toisensa arvostaen.”
- Läheisyyttä luodaan olemalla läsnä “Yhteinen perheaika on tärkeää. Tekemällä yhdessä asioita tullaan tutuiksi.”
- Älä ota paineita ja pidä itsestäsi huolta “Onnittele itseäsi siitä, että olet uskaltanut ottaa uuden mahdollisuuden vastaan.”
- Anteeksiannon taika “Onnellisuustutkimuksista tiedetään, että anteeksiantaminen edistää ihmisen hyvinvointia.”
Lisää aiheesta uutuuskirjassa Uusperheen käsikirja.
