Hyvään suhteeseen kuuluu rakkauden lisäksi turvallisuus, joka syntyy luottamuksesta. Ilman luottamusta on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, olla avoin, rakastava ja leikkisä. Jos joutuu epäilemään, että toinen voi yhtäkkiä kävellä ulos elämästä, ei uskalla laskea puolustustaan ja näyttää omaa haavoittuvaisuuttaan.
Sinkkuelämässä suurin kompastuskivi onkin juuri luottamuksen puute. Kun tulee monta kertaa petetyksi ja pettyneeksi, alkaa luonnollisesti suojella sydäntään. Siten olemme tilanteessa, jossa naiset eivät luota miehiin eivätkä miehet naisiin, mutta juoksemme silti toistemme kanssa treffeillä ja yritämme saada aikaiseksi parisuhteen. Miten ihmeessä se voi onnistua?
Turvallisuuden tunne tuntuu etääntyvän ihmisistä sitä mukaa kun maailman tempo nopeutuu. Se näkyy myös deittimaailmassa. Etenkin mobiilisovellukset ovat muuttaneet parinvalinnan tehtäväksi jopa parissa sekunnissa: ”Kaikki mulle heti nyt – paitsi ei toi. Eikä toi.” Surullista on se, että tässä vauhdissa tulee uhreja.
Sinkkuelämässä ei ole reiluja sääntöjä – joskus tuntuu, ettei ole sääntöjä ollenkaan. Pitäisi kyllä olla, mutta todellisuudessa normaalit käytöstavat monesti loistavat poissaolollaan. Digiaikana sekä jättämisen että kosimisen voi hoitaa nopeasti kännykällä: kasvottomasti, hajuttomasti, värittömästi ja etenkin mauttomasti.
Pahinta on arvaamattomuus. Usein ei pysty ennakolta lukemaan merkkejä siitä, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan. Parisuhteessa olevat eivät osaa edes kuvitella, miten pahalta voi tuntua, kun saa huomata tulleensa dumpatuksi siten, että deitti vain katoaa. Taas.
Pitkienkin viestiketjujen tai treffien jälkeen toinen vain lopettaa viestittelyn. Ei selityksiä, ei syitä. Voi olla, että toiselle tuli jotain muuta eteen, sillä monella on kierroksessa useampi kumppaniehdokas samaan aikaan. Vaikka itse koettaisi tehdä kaiken oikein, saattaa tulla torjutuksi useitakin kertoja peräkkäin.
Se haavoittaa, kun ei kelpaakaan. Sen ottaa henkilökohtaisesti, vaikka ystävät lohduttavat, että ”hän ei sitten ollut sulle se oikea”. Se on totta, mutta ei se aina lohduta. Sitä miettii itsekseen, että onko minussa jotain perustavanlaatuista vikaa? Mitä tapahtui? Kuka sitten on se oikea! Tällainen ihmissuhdepeli syö luottamusta vastakkaiseen sukupuoleen, mutta kaikesta huolimatta ei kannata lannistua.
Sydän auki, kiinni vai raollaan?
Kun ihminen kokee liian monta katoamista tai torjutuksi tulemista peräkkäin, alkaa helposti suojella sydäntään. Se on ymmärrettävää. Kyseessä ovat isot tunteet, tärkeimmät mitä elämässä on: rakkaus ja arvostuksen ja hyväksynnän saaminen. On hyvin vaikea ottaa kevyesti sitä, ettei vieläkään löydä turvallista kainaloa ja ihmistä, joka hyväksyisi minut juuri sellaisena kun olen.
Voi ruveta tuntumaan siltä, että mitä järkeä on ikinä avata sydäntään, kun siihen kuitenkin kohta sattuu. Siksi onkin ehkä parempi sulkea sydämensä. Ehkä onkin helpompi elää niin, ettei edes yritä? Kun ei deittaile, ottaa varman päälle, ettei sorru suuriin odotuksiin ja pettymyksiin (tai sitten deittailee ”saavuttamattomia” kandidaatteja!).
Mutta vaikka sydämen sulkeminen pyrkii siihen, että voisi välttää pettymiset, käy ikävä kyllä niin, että kivun lisäksi välttää myös läheisyyden. Kun kukaan ei pääse lähelle satuttamaan, ei myöskään rakkaus pääse perille. Suljettu sydän ei pysty ottamaan vastaan rakkautta, vaikka joku haluaisi kaataa sitä rekallisen syliisi.
Tiedän, miltä tuntuu elää sydän lukittuna. Minäkin suljin sen vuosien pettymysten jälkeen. Oli tavallaan turvallista elää laittamatta itseään alttiiksi uusille torjunnoille, mutta samalla tietyt ihanat tunteet jäivät kokematta – vaikka sain sinä aikana aikaiseksi paljon hienoja asioita työelämässä ja nautin muutenkin elämästä.
Nyt olen taas raottanut sydäntäni silläkin riskillä, että sydämen kautta eläminen on välillä todella sotkuista hommaa. Rakkaus on aina riski. Silloin tunneskaalaan kuuluvat kaikki fiilikset: pelot, mustasukkaisuus, haavoittuvaisuus, mutta myös ilo, toivo ja rakkaus. Ollessani juuri treffeillä erään espanjalaisen miehen kanssa, hän totesi hyvin: ”Aina pitää olla esperanzaa – toivoa.”
Oivalsin, että jos ei ole luottamusta, ei ole toivoakaan. Ja toivottomuus jos mikä saa sydämen sulkeutumaan.
Tässä vinkkini luottamuksen elpymiseen:
1. Vedä happea
Jos tuntuu, että on joutunut pettymään liian monta kertaa peräkkäin ja ennakko-odotukset alkavat olla negatiivisia treffeille mennessä, kannattaa unohtaa hetkeksi pakonomainen kumppanin löytäminen. Epätoivoisena vetää helpommin puoleensa epäsopivia kumppaneita.
Pidä pieni breikki varsinkin Tinderistä tai muusta nopeasta sosiaalisesta mediasta ja vietä aikaa ystävien kanssa, jotka arvostavat sinua. Tee asioita, joissa olet hyvä ja joista nautit.
Älä kuitenkaan eristäydy liian pitkäksi aikaa. Rima deittailuun nousee, eikä pian teekään mieli poistua mukavuusalueeltaan, sohvannurkasta villasukat jalassa.
Vedä happea, kerää voimia ja palaa deittimaailmaan taas, kun tunnet olevasi luottavainen sen suhteen, että se oikea on vielä jossain, vaikka et vielä tiedäkään missä.
2. Hidasta deittailua
Olet saattanut itsekin ruveta arvioimaan mahdollisia kumppaniehdokkaita kuin karjaa markkinoilla. Alat etsiä toisesta virheitä samantien – estääksesi itseäsi pettymästä. Koeta tutustua hitaasti keskustelemalla. Pyri kohtamaan ihmisiä oikeassa elämässä. Ystävysty ensin!
Kuuntele millaiset arvot toisella on ja kysele haaveista ja harrastuksista. Älä jumitu ulkoisiin asioihin. Äläkä heti mieti, johtavatko treffit avioliittoon, vaan mieti, onko teillä yhdessä mukavaa.
3. Pura pettymyksiäsi ja hoida itseäsi
Joskus sydän on ollut jo alun perin kiinni. Jos ei ole ollut uskoa siihen, että olisi rakkauden arvoinen, on saattanut alkaa vetää puoleensa kumppaneita, jotka vahvistavat tuota haitallista uskomusta. Se on taas vahvistanut lisää sitä ajatusta, että kukaan ei voi rakastaa minua, eikä keneenkään voi luottaa.
Hoida itseäsi niin fyysisesti, emotionaalisesti kuin energeettisesti – miten vain, kunhan saat purettua ikäviä tunteita, uskomuksia ja energioita pois. Siten et myöskään laita vahinkoa kiertämään. Vaikka sinua on kohdeltu huonosti, sinun ei tarvitse lähteä kostamaan samoja tekoja taas uusille uhreille, koska se ei ainakaan voi johtaa mihinkään positiiviseen. Puhu ja tee jotain fyysistä. Opettele tuntemaan itseäsi entistä paremmin ja rakastamaan itseäsi.
4. Opi luottamaan itseesi
Tämä on lopulta tärkein asia. Ennen kuin voit oppia luottamaan muihin, sinun on luotettava itseesi. Kun voit luottaa omaan vaistoosi, opit erottamaan toisistaan oikeasti potentiaaliset kumppaniehdokkaat niistä, jotka vain tuhlaavat aikaasi.
Treffien ei pidä olla kolmannen asteen kuulusteluja, mutta on silti fiksua tietää, etsiikö deittisi ”uusia kiinnostavia ihmisiä” vai sitoutumista. Huomioi, natsaavatko sanat ja teot keskenään. Vai onko mitään tekoja?
Luota myös itseesi siinä, että vika ei ole sinussa, vaikka joku katoaa tai torjuu sinut. Luota siihen, että selviät pettymyksistä. Olet silti arvokas ja ihana. Luota siihen, että joku sinulle oikea ihminen näkee sen vielä. Älä huoli, vaikket pysty vielä kuvittelemaan sitä. Luota siihen, että kaikki järjestyy.
Toimituksen vinkki: Rakkauden etsijän keskustelukortit
Kortit sopivat kaikenlaisille rakkauden etsijöille: esim. keskustelun avaamiseen, tutustumiseen ja myös yksin käytettäviksi itsetuntemuksen syventämiseen. Kortit paljastavat, miten suhtaudumme itseemme, toisiimme ja elämään. Ne voivat avata uusia näkökulmia, lisätä ymmärrystä ja tuoda keskustelijat lähemmäksi toisiaan. Voit käyttää kortteja aina, kun kaipaat merkityksellisiä ja syvällisiä keskusteluja.
Tutustu kortteihin TÄÄLLÄ.
