Me kaikki elämme jonkinlaisissa ihmissuhteissa. Ne vaikuttavat meidän olemiseemme enemmän kuin arvaammekaan. Helposti kuitenkin jätämme tämän huomioimatta elämässämme.
Panostamme liikkumiseemme, lisäravinteisiin, unen laatuun, ruokavalion optimoimiseen ja stressin hallintaan. Ja sitten jätämme ihmissuhteet ja parisuhteet täysin oman onnensa nojaan, ilman yhtään panostusta niiden opetteluun.
Silloin käy yleensä niin, että menemme automaatiolla, eli toisin sanoen sillä miten olemme oppineet. Ja mistä olemme oppineet? Kulttuurista ja vanhemmilta, joille ei myöskään ole opetettu sitä, miten ihmissuhteissa voi rakastaa syvemmin, kunnioittaa toista omana yksilönään tai avautua sydäntasolla, kun ”kakka osuu tuulettimeen”.
Sitten käy niin kuin tässä yhteiskunnassa usein käy, ihmissuhteissa kolahtelee ja on vaikeuksia. Tässä muutama listaus omiin mokiini, joita olen polkuni varrella käynyt läpi kantapään kautta. Uskon, että en ole ainoa, joka on kompastellut tällä kivikkoisella rakkauden polulla.
1. Toinen kertoo jotain tosi innoissaan ja vastauksesi on jokin seuraavista: a) vähättelevä b) kritisoiva tai lempparini c) alentava.
Me tuomme vastaukset aina omasta kohdastamme, me siis reagoimme siten, miltä meistä itsestämme tuntuu sisällä. Mikäli toisella on iloa ja innostusta uuteen mutta meillä ei, niin yritämme helposti sabotoida toisenkin onnen.
2. Suhteen alussa on mahtavaa mutta sitten kaikki muuttuu. Miksi?
Kun olemme ihmissuhteiden alussa, tuomme itsestämme esiin parhaat puolet. Haluamme edustaa, saavuttaa toisen suosion. Kun ”paikkamme” on vakiinnutettu, miksi enää pitäisi panostaa kun toinen on kuitenkin siinä? Toinen ihminen ei välttämättä muutu, vaan me muutamme omaa käyttäytymistämme, koska pidämme toista itsestään selvänä. Itsestään selvyyksiin ei tarvitse panostaa niin paljon kuin asioihin, jotka ovat epävarmoja. Kohdellaan toista niin kuin kohdeltiin suhteen alussa, niin tilanne voi olla hyvin erilainen.
3. Se mikä aluksi kiehtoo alkaakin ajan kuluessa ärsyttämään.
Erilaisuudet viehättävät meitä. Me haemme täyttymystä erilaisuudesta, koska meissä itsessään ei välttämättä ole kyvykkyyttä kokea kaikkia puolia elämästä. Niinpä tykkäämme helposti erilaisista piirteistä ihmisissä, saatamme jopa niihin ihastua aluksi. Mikäli menet ihmissuhteeseen kyseisen henkilön kanssa, ajan kuluessa nuo samaiset ihastuttavat piirteet alkavat meitä ärsyttämään.
Mutta mitä tapahtuisi, jos muistaisimme, että kaikki ovat ihmisinä erilaisia ja se on hyvä niin? Mitä tapahtuisi, jos emme yrittäisikään tehdä toisista ihmisistä samanlaisia vaan arvostaisimme heitä juuri omalaatuisina yksilöinään. Tämä on loistava harjoitus ennen kaikkea parisuhteessa, jossa samankaltaisuus väkisinkin pyrkii nostamaan päätään.
4. Syytät kumppaniasi kaikesta
Syyttäminen ei vie meitä kovin pitkälle. Silti se on usein tapamme kommunikoida tärkeissä ihmissuhteissa. Syyttää toista, koska itsellä on paha olo. Syyttää, koska emme osaa muuta.
Mitä jos siirtyisimme syyttämisestä vastuuseen. Vastuusta hyväksyntään ja jonkin uuden opetteluun. Voimme syyttää toisia ja olla uhreja koko elämän tai… Voimme ottaa vastuun omasta olemisestamme, haavoistamme ja alkaa työskentelemään niiden kanssa lempeästi hyväksyen.
Lopuksi on tärkeää kysyä, haluatko opetella uusia ihmissuhdetaitoja, vai mennä niillä vanhoilla, joiden toimivuuden jo tiedän entuudestaan? Valitset mitä tahansa, niin tee se matka lempeydellä.
Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroi Biomed
ps. Viikon valintani blogia sponsoroivan Biomedin valikoimista on Vahva kurkumiini – tuote, joka voi tukea 2000-luvun stressaavissa hetkissä.
