Yleinen keskustelu käy kuumana siitä mikä ruoka on meille hyvästä ja mikä ei. Tulilinjalla ovat usein maito tai viljat. Kuulen toisinaan myös väitteen, että ulkomainen vilja tai maito sopii meille paremmin kuin suomalainen. Suomalainen lajike antaa oireita ja ulkomaalainen ei. Ja ehkä näin tosiaan jonkun kohdalla onkin? Mutta mistä nämä ajatukset saavat alkunsa? Kokemukseni mukaan ne syntyvät suurimmaksi osaksi ihmisten lomamatkoilla.
Olen vuosien varrella kuullut samanlaisia tarinoita myös suomimatkailusta. Mökillä voi syödä aivan mitä vain makkarasta ja oluesta aina lihapiirakkaan saakka – eikä tunnu missään. Kun sitten palataan töihin, on pakki taas sekaisin. Ehkä kyse ei siis olekaan kaikkien kohdalla yksinomaan yksittäisen ruoka-aineen pahuudesta tai hyvyydestä.
Huomasit varmasti vertailun työn ja loman välillä. Toisilla tämä voi tarkoittaa samaa kuin stressi ja rentoutuminen. Voisiko siis olla niin, että stressi muuttaa kehomme toimintaa saaden meidät reagoimaan voimakkaammin joillekin ruoka-aineille.
Stressi ja suoliston sekavuus
Aikaisemmin kirjoitin siitä, kuinka jatkuva stressi voi sekoittaa suoliston supistumis- ja rentoutumisrytmiä. Tämä voi johtaa esimerkiksi ummetuksen ja ripulin vaihteluun. Etenkin stressin alussa voi vatsa mennä aivan kuralle. Jos tämä reaktio osuu esimerkiksi aamun kiireeseen voit ihmetellä, että mitähän sitä nyt tuli aamupalaksi syötyä. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ollut itse syödystä ruoasta vaan juuri stressistä.
Stressi ja suoliston herkkyys
Stressi, oli se sitten fyysistä tai henkistä, voi altistaa suoliston yliherkkyydelle. Etenkin krooninen stressi voi lisätä suoliston tulehduksellisuutta, läpäisevyyttä, muuttaa immunitoimintaa sekä herkistää suoliston hermopäätteitä niin, että ne reagoivat herkemmin suoliston rasitukseen – esimerkiksi ruokaan. Näyttäisi sille, että yhtenä herkistävänä tekijänä olisi stressin aikana erittyvä kortikoliberiini hormoni. Kortikoliberiini taas voi lisätä syöttösolujen aktivaatiota. Eli aivan samojen solujen aktivaatiota, jotka ovat mukana ruoka-aineallergioissa sekä suoliston yliherkkyyden kehittymisessä. Eläinkokeissa onkin huomattu stressin voivan vaikuttaa samoihin mekanismeihin, jotka ovat yhteydessä allergioihin. Muutokset näissä mekanismeissa saattavat lisätä riskiä suoliston ruoka-aineille reagoimiseen 1, 2. Ei siis ole yllättävää, jos pitkäaikaisen stressin yhteydessä ilmaantuu myös ruokaintoleranssille tyyppillisiä oireita. Tilannetta saattaa pahentaa entuudestaan stressin heikentämä mahahappojen erittyminen. Tämä voi johtaa ruoka-aineiden epätäydelliseen pilkkoutumiseen sekä mahdolliseen suoliston reagoimiseen.
“ÄRTYVÄ MIELI, ÄRTYVÄ SUOLI”
Ärsyyntyvän suolen esimerkki
Suoliston herkistymisen oireiluna voivat olla esimerkiksi vatsan turvotus, kipuilu, ummetus tai ripuli. Näitä stressiin liittyviä oireiluja voi olla erityisesti ihmisillä, jotka kärsivät ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS). Vaikka IBS aiheuttajaa ei täysin tiedetä, ajatellaan sen syntyvän monimutkaisen hermoston, hormonien sekä immuunitoiminnan yhteisvaikutuksesta. Stressin aiheuttamien muutosten katsotaan olevan tärkeä tekijä IBS:n synnyssä sekä sen oireilun pahentumisessa 3,4. Asiaa voidaan kuvailla hyvin lausahduksella – ärtyvä mieli, ärtyvä suoli. IBS on hyvä esimerkki siitä kuinka ongelmat suolistossa eivät aina jää pelkästään suoliston kiusaksi. Suoliston hermoston herkistyminen voi johtaa kehon kipuiluun ilman selkeää syytä muualla vartalossa.
IBS:stä kärsii maailmanlaajuisesti noin 10–20% ihmisistä, eli iso osa väestöstä. Eikä tämä ole yllättävää, sillä joidenkin arvioiden mukaan lääkäreillä käynneistä 75–90% liittyy stressiin. Koska yksi ärtyvän suolen oireyhtymää suuresti kiusaava tekijä on stressi, on osa tutkijoista sitä mieltä, että sen hoidossa pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota stressin hallintaan.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että me kaikki reagoimme stressiin eri tavalla. Muun muassa tästä johtuen kehon reaktiot esimerkiksi ruokaan voivat olla myös hyvin erilaisia. Toiset meistä reagoivat ruoka-aineisiin helpommin ja toiset taas ei juuri ollenkaan.
MUUTAMA VINKKI
- Testaa & Selvitä. Koska suoliston oikkuilu voi johtua monesta asiasta (eikä vain stressistä) selvitä yhdessä ammatilaisen kanssa onko kyse allergiasta, yliherkkyydestä tai jostain muusta kuten keliakiasta tai suoliston bakteerikannan liikakasvusta. Niin sanottuja hälyttäviä merkkejä ovat esimerkiksi yllättävä painonpudotus, yöllinen ripuli, anemia, veri ulosteessa tai mikäli ikää suoliston oireiden alkaessa on yli 50 vuotta.
- Vähennä stressiä. Esimerkiksi ulkoile, syö hyvin, vietä aikaa ystävien kanssa, nuku riittävästi, älä yritä olla täydellinen ja fokusoidu vain elämäsi tärkeimpiin asioihin.
- Ruokavalio. Jos suunnittelet rajoittavaa ruokavaliota, tee se kokeneen ammattilaisen kanssa. Näin se on yleensä helpompaa.
Toivottavasti teksti sai sinut miettimään voisiko ruoka-aineeseen liittyvä ongelma johtua jostain ihan muusta (ainakin osittain) kuin itse ruoka-aineesta – esimerkiksi stressistä.
Liiku, Syö, Hymyile, Lepää – Toista!
-Kristian
