Katson peiliin ja peilistä katsoo takaisin vanhemmat kasvot kuin osasin odottaa. Olen vanhentunut. Silmäkulmissa on ryppyjä ja luomet valuvat aamu-unisina kuin pullataikina. Ja sitten on ne muut Facebookissa, Instagramissa, lehtien ja kirjojen kansissa ja promokuvissa, jotka näyttävät hehkuvilta ja rypyttömiltä ikinuorilta. Taitavat valokuvaajat, kuvankäsittelijät ja filterit auttavat näyttämään aina vain nuorelta ja hoikalta.
Hyvinvointivalmentaja-tv-kasvo Kirsi Salo kertoi, kuinka pettynyt hän oli, kun näki käsitellyt kuvat itsestään: ”Mulle tuli itselleni ihan itku, kun näin viimeisen lehtijuttuni kansikuvan kaupassa. Tuli paha olo paitsi itseni takia (miksi en saa olla sellainen kuin olen..? – pidän itsestäni ihan normaalina, en siloteltuna ja teennäisenä) myös kaikkien muiden puolesta, jotka luulee lehtiä katsoessaan, että muut on täydellisiä ja itse on vaan tavallinen. Me ollaan kaikki ihan tavallisia uurteinemme, epätasaisen värisine ihoinemme ja tavallisine kroppinemme.”
Katson itseäni peiliin, vanhentuneita kasvojani. Näen rupsahtamisessa ja rypyissä elettyä elämää, mutta myös aamun, jona saan herätä, elää ja kokea maailmaa. Minun aamuni, minun elämäni. Näen vanhenemisen merkit lahjana siitä, että minulle on suotu tätä elämän matkaa näinkin pitkälle. Sillä aina niin ei ole. Ymmärsin sen, kun paras ystäväni kuoli 36-vuotiaana. Hän ei saanut seurata elämän kauneutta ihmiskehossa kaikkine lisääntyvine ryppyineen ja kehonmuutoksineen pidemmälle.
Vanheneminen on kuin elämän hidasta veistotaidetta. Mitä enemmän meille on suotu aikaa, sitä tarkemmaksi ja syväluotaavammaksi veistos muuttuu. Elämän kauneus saa meissä uusia ulottuvuuksia.
Vanheminen ja sen myötä rupsahtaminen ja rypistyminen on suuri siunaus tai lahja, josta tulee kiittää joka päivä: Kiitos, että saan elää ja kokea asioita täällä. Kiitos, että elämä tulee kokonaiseksi minussa ja kehossani. Kiitos uurteista ja rypyistä, jotka kertovat joka aamu minulle peilistä, kuinka onnekas olen.
Jos sinusta tuntuu, että olet liian vanha, ryppyinen, rupsahtanut tai liian-jotain-muuta, muista nämä:
- On kaunista saada elää vanhaksi – kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole.
- Kehosi on elämäntaidetta – kiitä sitä joka päivä, anna sille paljon iloa.
- Hymyn tuoma kauneus ei ole riippuvainen iästä (sitä paitsi: mitä enemmän hymyryppyjä, sitä enemmän koettua iloa).
- Et ole koskaan liian nuori tai liian vanha – oman elämäsi matkalla olet koko ajan täydellisessä iässä.
- Kauneimmillasi olet silloin, kun olet hehkuvasti sitä, mitä todella olet – etkä silloin, kun yrität näyttää joltain muulta.
<3 Sanna
