Lääketieteen lisensiaatti, kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Jaakkola on kliinisen antioksidanttihoidon uranuurtaja koko maailmassa. Hän on hoitanut kymmeniä tuhansia potilaita yli 35 vuoden aikana soveltaen antioksidanttihoitoa perinteisten lääketieteellisten hoitojen rinnalla ja tukena. Hän on saavuttanut hyviä tuloksia hoitaessaan rappeutumissairauksia kuten sydänverisuonisairauksia, allergioita, reumaa, neurologisia sairauksia ja syöpätauteja. Useita kirjoja julkaisseen Jaakkolan uusin teos on Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla (Mividata 2016).
Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että suuri osa ihmisistä kärsii vitamiinien, hivenaineiden ja yleensä pienoisravinteiden puutostiloista. WHO:n julkaisut osoittavat, että mikroravinteiden puutostilat ovat suuri ongelma maailmanlaajuisesti, ei pelkästään kehitysmaissa, vaan myös kehittyneissä maissa. Mikroravinteiden puute heikentää optimaalista terveyttä ja on merkki heikentyneestä antioksidanttisuojauksesta sekä immuunivajeesta.
Maailman terveysjärjestön asiantuntija-arvion mukaan esimerkiksi sinkin puutteesta kärsii noin 2 miljardia ihmistä. Myös jodin ja raudan puutostilojen yleisyys on samaa luokkaa. A-vitamiinin puutostilan on arvioitu olevan noin 250 miljoonalla alle kouluikäisellä lapsella. Merkittäviä vajauksia on olemassa myös seuraavien mikroravinteiden saannissa: foolihappo, B₁₂-vitamiini, B-vitamiini, riboflaviini (B₂), niasiini (B₃), B₆-vitamiini, C-vitamiini, E-vitamiini, kalsium, seleeni ja fluori.
Jos antioksidanttien saanti ei ole riittävää, monet ympäristötekijät voivat aktivoida tautitapahtumia, jolloin tulehdukset jatkuvat. Tällöin esimerkiksi vaikeaksi kehittynyt astma johtaa ennenpitkää nopeaan taudin pahenemiseen tai häiriöihin, joiden seurauksena saattaa olla pahan- tai hyvänlaatuisten kasvainten synty tai keuhkojen ahtaumatauti.
Kun elimistö on menettänyt kykynsä kontrolloida solunsisäisiä suojatapahtumia, tuhoisat solunsisäiset stressireaktiot voivat olla vaikeasti hoidettavia. Jos ei anneta tehokasta ravintotekijälääkehoitoa, on odotettavissa, että tautiprosessit jatkuvat ja aiheuttavat yhä vaikeampia terveysongelmia.
Hapetusstressi on saatava kuriin
Hengitysteiden terveydestä on syytä huolehtia jo siksi, että hengitysteiden kautta taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön. Hengitysilmassa olevat mikrobit kuten virukset ja bakteerit, pienhiukkaset ja ruoan mukana tulevat vieraat kemialliset aineet vahingoittavat hengityselimiä ja osaltaan voivat ylläpitää limakalvon tulehdustiloja, infektioita. Haitalliset mikrobit voivat aiheuttaa tulehdustiloja etenkin, jos elimistön vastustuskyky on heikentynyt hapetusstressitekijöiden ja ravitsemushäiriöiden vuoksi.
Hengitysteiden solujen merkittävimmät uhkatekijät ovat hapettavat aineet eli hapen aineenvaihdunnan myrkylliset välituotteet, niin sanotut happiradikaalit: tupakansavun hapettavat osatekijät, saasteet ja tulehduksen yhteydessä lisääntyvä tulehdussolujen vapaaradikaalituotanto. Vapaita radikaaleja syntyy solunsisäisesti mm. soluhengityksen sivutuotteena ja solunsisäisten entsyymien toiminnan aktivoituessa. Jokainen altistuu yksilöllisesti erilaisille hapettaville aineille.
Hapetuksen elimistölle aiheuttama stressi voi vaurioittaa soluja ja altistaa sairauksille. Antioksidantit suojaavat elimistöä hapetusstressiltä ja vahvistavat vastustuskykyä. Hapetusstressin vaikutus terveyteen ja sairauksien syntyyn on niin laajasti kansainvälisesti hyväksytty tosiasia, että sen vaikutusten laiminlyönti potilastyössä voitaisiin katsoa jopa suoranaiseksi hoitovirheeksi.
Antioksidantti- ja immuunijärjestelmään vaikkuttavat monella tavalla eri ravintotekijät, joiden riittämätön saanti altista sairauksille. Rasvasolut ja solujen biologiset kalvorakenteet voivat vaurioitua happiradikaalien vaikutuksesta. Mikrobikasvuston epänormaali koostumus on yhdistetty mm. infektioihin, maksan vaurioihin sekä syövälle ja allergioille altistumiseen.
Esimerkiksi C- ja E-vitamiinit hajottavat suoraan vapaita radikaaleja. E-vitamiinin antioksidanttivaikutus on riippuvainen C-vitamiinin ja mahdollisesti muidenkin pelkistävien mikroravinteiden riittävyydestä. Kudosvaurioita voidaan ehkäistä ja korjata nopeasti, kun potilas saa riittävästi pienoisravintotekijöitä. Esimerkiksi seleeniyhdisteet yhdessä muiden mikroravintotekijöiden kanssa käynnistävät DNA:n korjaustapahtumia.
Kun lasketaan yhteen kaikki hengitysteiden sairaudet, mukaan lukien akuutit alempien hengitysteiden infektiot, krooninen ahtauttava keuhkosairaus, tuberkuloosi ja syöpäkuolemat, on keuhkosairauksien kokonaiskuolleisuus suurempi kuin hapenpuutteesta johtuvien sydänsairauksien aiheuttama kuolleisuus.
Suuontelon ja nielun alueen, samoin kuin koko hengitystie-elimistön infektioita, allergisia reaktioita ja yliherkkyysreaktioita voidaan menestyksellisesti lievittää farmakologisella tukilääkityksellä. Yksilöllinen tukihoito on syytä aloittaa ajoissa. Lääkityksen onnistumismahdollisuus paranee merkittävästi, jos hoidettavan ihmisen pienoisravintotekijöiden tasemittauksilla voidaan kartoittaa eri ravintotekijöiden puutostilat ja niiden mukaan valita ravintovalmisteet yksilöllisesti.
Luonnonmukaiset, desinfioivat ja samalla tulehduksia rauhoittavat rohdosvalmisteet ovat osoittautuneet tärkeiksi hoidoiksi, kuten greipinsiemenöljy tippoina tai kapseleina ja kahdeksan yrtin mikstuura. Ne sisältävät lukuisia aineita, jotka estävät tulehduksia ja toimivat luonnonantibiootteina.
Lisää aiheesta kirjassa:
Kaarlo Jaakkola – Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
