Aivomme huijaavat meitä huonoon fiilikseen – Tämä tekniikka auttaa löytämään ilon

Huono fiilis ei tahdo päästää otettaan irti millään tai päässäsi pyörivät samat negatiiviset ajatukset kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen. Voisi siis kuvitella, että asiat ovat huonosti, mutta tästä tunteesta huolimatta suurimmalla osalla meistä asiat ovat juuri nyt ihan ok. Miksi sitten emme aina huomaa, että asiat ovat ihan ok?

Negatiivisuus elinehtona – paperitiikerifobia. Yksi syy miksi emme huomaa positiivisia asioita kovinkaan helposti, saattaa piillä hermostomme noin 600 miljoonan vuoden kehityskulussa. Tuona aikana hermostomme on muotoutunut suojelemaan meitä tehokkaasti vaaroilta sekä kiinnittämään herkästi huomiota meitä mahdollisesti uhkaaviin asioihin.

Herkästi aktivoituva hälytysjärjestelmämme sopi hyvin aikoihin, jolloin meidän täytyi vältellä mahdollista tiikeriä pusikon takana. Haluan tässä painottaa sanaa mahdollinen. Ja tästä mahdollisuuteen tuijottamisesta on syntynyt nykyaikaa ajatellen myös yksi ”virhe”. Virhe on se, että aivot tavallaan huijaavat meitä. Aivot saattavat ehdottaa meille, että pusikon takana on oikea tiikeri, vaikka siellä ei olekaan. Ja tästä johtuen reagoimme pelkkään mahdollisuuteen tiikeristä – eli niin sanottuun paperitiikeriin.

Vaikka tästä todellisuusvirheestä saattaa seurata ahdistuneisuutta ja negatiivisuutta, on tämä parempi vaihtoehto kuin virhe, jossa emme huomioisi lainkaan pusikon takana olevaa todellista tiikeriä. Vaihtoehtoina aikoinaan oli siis joko ahdistus ja mahdollisen vaaran välttäminen tai välinpitämättömyys ja mahdollinen tuonpuoleiseen siirtyminen.

Meidän onneksemme evoluutio on valinnut näistä kahdesta vaihtoehdosta sen virheellisemmän tavan, joka aiheuttaa ”vain” ahdistusta. Ongelma on se, että tämä ahdistus on toisinaan aivan tarpeetonta.

 

 

Kolme hyvää asiaa vastaan yksi huono asia. Ei siis ole ihme, jos kiinnitämme lähtökohtaisesti enemmän huomiota negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Negatiiviset asiat myös aiheuttavat enemmän hermostollista aktivaatiota kuin positiiviset asiat. Tunnistamme nopeammin yrmyn kuin iloisen ilmeen, harmittelemme enemmän 20 euron menetystä kuin osaamme olla iloisia 20 euron saamisesta ja mietimme illalla sänkyyn mennessä päivän yhtä negatiivista asiaa monien positiivisten sijaan. Näyttääkin sille, että meidän on vaikeampi hallita negatiivisia emootioita kuin positiivisia.

Valitettavaa on se, että mitä enemmän kiinnitämme huomiota negatiivisiin asioihin, sitä paremmaksi tulemme negatiivisten asioiden tuijottamisessa. Aivosi negatiivisuuteen tuijottavat hermoyhteydet kirjaimellisesti vahvistuvat. On siis aivan tarpeellista miettiä ja puntaroida päivittäin myös niitä elämän hyviä asioita ja vahvistaa näitä hermoyhtyksiä.

Onkin huomattu, että yleisesti tarvitsemme vähintään kolme hyvää tapahtumaa vastustamaan yhtä negatiivista asiaa. Parisuhteessa suhdeluku on psykologian professori John Gottmanin mukaan vielä suurempi. Jotta suhde toimisi hyvin, tarvitaan ainakin viisi hyvää asiaa yhden negatiivisen kokemuksen kumoamiseksi.  Myös hyvin menestyvillä työryhmillä näyttäsi kommunikoinnin suhdeluku positiivisten ja negatiivisten kommenttien välillä olevan aika samanlainen. Näihin lukuihin voivat vaikuttaa asiat kuten ikä, genetiikka, stressi tai yleinen mieliala.

 

VAIKKA MUISTAISIMME PAREMMIN PÄIVITTÄISIÄ NEGATIIVISIA ASIOITA JA TUNTEITA, EI SE TARKOITA ETTEIKÖ MEILLE OLISI TAPAHTUNUT MYÖS HYVIÄ ASIOITA.

Ongelmia muistin kanssa. Olemme nyt yllä keskittyneet vain siihen minkälaisiin asioihin huomioimme luonnollisesti kiinnittyy. Negatiiviset voittavat positiiviset. Mutta meille on ollut elossasäilymisen kannalta myös tärkeää, mitkä muistot on hyvä säilyttää mielessä. Ehkä on ollut parempi muistaa ja hätkähtää käärmettä kuin oravaa. Aivomme itseasiassa käsittelevät vähemmän aikaa positiivisia kuin negatiivisia asioita ja mahdollisesti tästä johtuen saatamme muistaa tarkemmin negatiivisten asioiden yksityiskohtia 1, 2. Mitä merkitystä tällä on? Vaikka muistaisimme paremmin päivittäisiä negatiivisia asioita ja tunteita, ei se tarkoita etteikö meille olisi tapahtunut myös hyviä asioita. Ainakin tutkimuksen mukaan meillä menee aika hyvin – OECD-maiden hyvinvointiasteikolla me suomalaiset sijoitumme neljänneksi.

Miksi kirjoitin negatiivisuudesta? Siksi, että oppisimme huomioimaan tilanteet, joissa herkästi lipsumme tarpeettoman negatiiviselle ajattelupolulle. Osalla meistä (myös minulla) kun on joskus tapana vain puhua… ja puhua… ja puhua negatiivisista asioista, samalla unohtaen mainita niistä monista positiivisista asioita, joita päivässä olemme kohdanneet.

 


MITEN VOIMME YRITTÄÄ ETEENPÄIN?

Huomioidakseen enemmän hyviä asioita elämässä jotkut pyrkivät vähentämään stressiä ja kirjoittavat elämän positiivisia asioita ylös – myös niitä, joita heistä itsestään on sanottu. Toiset taas opettelevat huomioimaan ja puhumaan mukavista asiosta enemmän. Voimme myös yrittää soveltaa psykologi Rick Hansonin käyttämää ideaa. Tehostamme edellisiä tekniikoita samalla idealla millä aivomme tehostavat negatiivisten asioiden tuijottamista – keskitytään pidemmäksi aikaa niihin positiivisin asioihin – yksi kerrallaan.

Näin tasapainotat huonoa fiilistä hyvällä

1. Mieti jotain mennyttä tai tämän hetkistä hyvää kokemusta.
2. Vietä sen kanssa hetki aikaa (10–30 sekuntia), jotta siitä voisi syntyä helpommin muistijälki.
3. Tehosta mielikuvaa esimerkiksi tunteella tai henkilökohtaisella merkityksellä.
4. Tunne kuinka hyvä asia uppoaa sinuun.

Ehkä tämä harjoitus ei tee yksinään ihmeitä juuri nyt, mutta yhtenä työkaluna se voi auttaa muokkaamaan hermoston toimintaa pitkän ajan kuluessa niin, että suuntaamme ajatuksiamme enemmän päivän hyviin asioihin.

Liiku, Syö, Seurustele, Hymyile, Lepää – Toista!

-Kristian

3 KORTTIPAKKAA yht. 49€!  
PUOTIIN
close-image