Tuntuuko kiire sinusta voimaannuttavalta vai kuormittavalta? Syyt eivät löydy siitä, kuinka paljon teemme, vaan siitä, miten ja miksi teemme. Miten kiire vaikuttaa keskittymiskykyysi?
Uusissa stressitutkimuksissa on havaittu, että kehomme ei reagoi kaikkeen kiireeseen samalla lailla, vaan hallinnan tunteemme on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme kiireen keskellä. Oleellista tasapainollemme on se, tuntuuko kiireisyys mielessämme myönteiseltä vai kielteiseltä. Jos kiire tuntuu omalta valinnalta ja voimaa antavalta, se ei kuormita kohtuuttomasti kehoa ja siitä pystyy palautumaan. Tällöin olet löytänyt sisäisen ohjauksesi, motivaatiosi ja halusi toteuttaa asioita. Jos taas tuntuu, että kiire on kuormittavaa ja painostavaa ja että siihen ei pysty itse vaikuttamaan, se on pidemmällä aikavälillä haitallista ja sairastuttavaa.
Ongelmallisessa kiireessä on kyse sisäisen hallinnan tunteen menettämisestä, ajelehtimisen tunteesta ja jatkuvasta innottomuudesta. Kun meillä on tunne siitä, että joku töissä, kotona tai harrastuksissa odottaa meiltä koko ajan jotakin, johon pyrimme reagoivasti vastaamaan, syntyy haitallista kiirettä. Tämä on pitkällä aikavälillä kehoa kuormittava ja ikääntymistä vauhdittava olotila. Sisäisen hallinnan tunteen vuoksi moni voi tehdä paljon töitä ilman, että se on uuvuttavaa.
Tutkija Marko Kesti sanoo , että suomalaisten työajasta peräti viidennes kuluu sähläämiseen. Kesti on laskenut, että yritysten liikevaihtoa voitaisiin kasvattaa miljardeilla euroilla, jos tämä sähellys vähenisi edes hieman. Tutkimusyhtiö Basex julkaisi vuonna 2005 samansuuntaisen laajan selvityksen, jonka mukaan tietotyötä tekevien työajasta menee päivittäin jopa 2,1 tuntia toissijaisiin keskeytyksiin ja häiriöihin.
Niin sanottu ”multitasking” eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei säännöllisenä toimintatapana tee hyvää aivoillemme eikä kehollemme. Jos monen asian tekeminen yhtä aikaa on pääsääntöinen toimintatapa työpaikalla, myös työnantaja häviää, sillä työntekijästä tulee keskittymiskyvytön ja vuorovaikutuksessaan levoton. Emme pysty keskittymään moneen asiaan kerrallaan, vaan tällöin vain hajotamme keskittymisemme ja vaihdamme tiuhaan ajattelumme kohdetta. Organisaatioiden tulisi herätä suojaamaan työntekijöitään liialliselta määrältä keskeytyksiä ja samanaikaisia tehtäviä.
Keskittymiskykytaidot tulevat olemaan tulevaisuuden johtamisen teemoja. Mielen keskittämistaidosta ennustaa hittiä muun muassa menestyskirjailija Daniel Goleman viimeisimmässä kirjassaan Focus – The Hidden Driver of Excellence (2013). Goleman jakaa keskittymiskyvyn kolmeen osaan: sisäiseen (tietoisuus itsestä), toisiin ihmisiin suuntautuvaan (ihmissuhteet ja empatia) ja ulkoiseen maailmaan (työ ja yhteiskunta) ja sanoo, että muodostaaksemme hyvän elämän tarvitsemme keskittymistaitoa kaikilla näillä kolmella alueella. Taito keskittää mieltä yhteen asiaan on kaikkien huippusuoritusten ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edellytys.
Tietoisuustaidot ja mindfulness harjoittavat juuri mielen keskittämistä. Asioiden tekeminen päivän aikana hyvin lyhytjänteisesti, kuten sähköpostin, puhelimen tai sosiaalisen median jatkuva vilkuilu töiden ohessa, vie meitä kauemmas taidosta pitää mieli keskittyneenä tiettyyn asiaan ja opettaa aivomme ja samalla koko fysiologiamme levottomaksi ja rauhattomaksi.
Paradoksaalisesti kiireen väheneminen ei tarkoita, että ei enää saataisi yhtä paljon aikaiseksi. Kiirettä vähentämällä toiminta paranee, saadaan aikaan enemmän tulosta ja niitä asioita, mitkä ovat kannattavia. Monet johtamisen ammattilaiset sanovat menestyneiden ihmisten salaisuudeksi taidon keskittyä vähemmillä työtunneilla oikeiden asioiden tekemiseen. Mielen ja kehon tasapainottumisen huomioiva johtamiskulttuuri voi näkyä käytännössä erityisesti liian kiireen ja siitä syntyvän stressaantumisen aiheuttaman turhan tekemisen, hosumisen ja virheiden vähenemisenä.
Pidemmällä aikavälillä tasapainoisemman työympäristön luominen näkyy myös sairauspoissaolojen vähenemisenä. Tasapainottuminen parantaa terveyttä ja vähentää sairastumista. Sekä lyhyet että pitkät sairauspoissaolot sisältävät paljon ja jopa pääosin sellaista, mihin ihminen pystyy elintapavalinnoillaan vaikuttamaan. Haitallisen kiireen ja stressin vähentämisen tulokset voivat näkyä hyvin moninaisilla ja merkityksellisillä tavoilla.
