4 syytä, miksi emme huomaa stressiä

Kirjoittaja Kristian Ekström on tietokirjailija, luennoitsija, hyvinvointivalmentaja, yrittäjä ja kiropraktikko. Ekströmin intohimona on ihmisten innostaminen terveyttä ja elämänlaatua parantaviin elämäntapamuutoksiin niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Teksti on aiemmin julkaistu kirjoittajan omilla nettisivuilla kristianekström.com

 

---

Olen usein miettinyt miten ihmeessä pystymme ajamaan itsemme hyytymisen partaalle huomaamatta sitä edeltävää kohtalokasta syöksykierrettä.

Työssäni kuulen melko usein seuraavanlaisen tarinan: ”En mää mitään stressaantunnu ole!” Ja tavallisesti se vielä jatkuu linjalla: ”Ei musta ainakaan tunnu siltä. Noh, onhan tuota työtä tietenkin ollu ja hiukan talonrakennuskuviota – mutku kummatkin on kivoja hommia. Niin ja onhan tuossa ollut kaikennäköistä kissanristiäistä eikä uni oikein ole tullu. Mut hei tällästähän tää on aina ollu. Hei oisko sulla jotain kovaa treenivinkkiä?”… ja niin stoori jatkuu.

Tuskin tätä kukaan tahallaan tekee. Moni ei vain huomaa olevansa liiallisen rasituksen alaisena ja kehon antamat vinkit rasituksesta jäävät huomaamatta. Miksi sitten emme aina tunne tai huomaa stressiä? Alta löydät neljä ajatustani miksi näin voi käydä.

1. Stressi on vain negatiivisia asioita.

Vai onko? Yksi syy on todennäköisesti se, että ajattelemme stressiä usein negatiivisten tapahtumien kautta. Jos emme koe negatiivisia tapahtumia, emme voi olla stressaantuneita. Kuitenkin liikaa mukaviakin asioita voi ajaa meidät burn outin partaalle. Esimerkiksi työ voi olla todella mukavaa ja mukaansatempaavaa. Voidaan puhua niin sanotusta työnimusta, joka kaikesta positiivisuudestaan huolimatta voi ajaa meidät loppuun jatkuvilla tavoitteilla, kiireellä ja heikolla levolla. Samalla tavalla voi käydä harrastusten kanssa. Niitä voi olla liian paljon suhteessa lepoon. On esimerkiksi melko yleistä kuulla monen kärsivän uniongelmista, vaikka elämässä kaiken pitäisi olla todella hyvin. Työ on kivaa ja on monta mahtavaa harrastusta. Joskus kivaakin on vain liian paljon ja uni kärsii.

2. ”Stressi on vain henkistä rasitusta.”

Miellämme stressin aiheuttajaksi usein vain henkiset rasitteet kuten ihmissuhdeongelmat, huono työilmapiiri tai rahahuolet. Kuitenkin fyysiset ja kemialliset rasitteet kuten jatkuva paikallaan olo, liiallinen liikunta, kipu, nestehukka, piristeet, tupakka, alkoholi tai puutteellinen ruokavalio ovat myös stressitekijöitä. Jos annat seuraaviin esimerkkikysymyksiin positiivisen vastauksen, voi vartalosi olla jo normaalia enemmän stressin vaikutuksen alaisena – tunsit stressiä tai et. Istutko päivittäin yhtäjaksoisesti yli 2 tuntia, onko virtsasi tummaa (nestevajetta) tai oletko väsynyt? Esimerkiksi univaje saa aikaa tulehdusreaktion, joka taas voi vaikuttaa negatiivisesti rasva-aineenvaihduntaan ja insuliiniherkkyyteen sekä aivojen toimintaan puhumattakaan mielialasta. Näistä kemiallisista ja fyysisistä rasitteista emme välttämättä saa samanlaista ahdistavaa stressin tunnetta kuten henkisistä rasitteista ja siksi ne voivat jäädä huomaamatta.

3. Stressi muuttaa aivojen toimintaa.

Kolmas stressintunteen huomaamattomaksi tekevä syy voi olla se, että stressaantuessamme silmien yläpuollella sijaitseva etuotsalohkon kuoren toiminta heikkenee. Traumaattisissa tilanteissa se voi fyysisesti jopa surkastua. Hyvin toimiessaan etuotsalohkon kuoren tehtävänä on mm. yhdistää vartalosta ja ympäristöstä tulevaa tietoa. Se säätelee ajatuksia, käyttäytymistä ja emootioita vanhojen kokemusten sekä ympäristöstä ja kehosta tulevan viestien pohjalta.

Samaan aikaan kun stressi heikentää taitavan ja reflektoivan etuaivolohkon toimintaa, siirtyy valta etuotsalohkon ohjaamasta toiminnasta liskoaivoksikin kutsutulle aivorungolle sekä limbiselle aivoalueelle. Samalla pelontunteeseen liittyvän mantelitumakkeen aktiivisuus kasvaa. Tällöin huomiomme kiinnittyy vartalon tuntemusten sijasta helpommin kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan, kuten esimerkiksi ääniin, väreihin, liikkeisiin tai ”minun on pakko tehdä” -tehtäviin. Aivorungon ja limbisen aivoalueen ”ylivalta” saa meidät juoksemaan kuin päättömät kanat tehtävästä tai asiasta toiseen huomaatta mitä kehossamme tapahtuu – usein väsymyksellä ja mitä mielenkiintoisimmilla mielialanvaihteluilla ryyditettynä.

Saatamme jäädä myös koukkuun jatkuvaan tekemiseen. On kiva tuntea pientä piristävää hermostuneisuutta. Jos lopettaa hopun ja on hetken ilman tietokonetta tai jatkuvaa sähköpostitulvaa, voi tuntua sille kuin elämä olisi tyhjää ja tylsää. Tälläisessa tilanteessa kiire voi yksinkertaisesti tuntua normaalimmalle kuin elämä ilman hoppua.

4. ”Ei mulla ole stressiä”

Neljäs syy on aika yksinkertainen. Emme osaa tunnistaa stressin oireita, koska ne voivat olla jotain muuta kuin perinteisesti ajateltu stressin tuoma ahdistunut olotila. Oireista löydät esimerkkejä alta.

Toisinaan taas vuosien pinnistelyn jälkeen emme enää tiedä miltä hyvä olo tuntuu. Univaje, kivut, jaksamattomuus tai vaikka vatsanturvotus ovat osa normaalia arkea, emmekä kiinnitä niihin enää mitään huomiota. Näin minullekin aikoinaan kävi. Kokemukseni mukaan joskus myös näyttää sille, että yhteisö, jossa elämme tai työskentelemme pitää stressiä ja sen tuomia oireita normaalina osana elämää. Kun jostain asiasta tulee yhteisössä normi saatamme myös itse päätyä pitämään asiaa täysin normaalina. Yhteisön normit vaikuttavat etenkin terveyskäyttäytymiseemme. Ajattelutapamme ja käyttäyminen voi muuttua sosiaalisen vaikutuksen alaisena aivan tiedostamatta ja täysin ilman, että kukaan tyrkyttää sinulle jotain tiettyä elintyyliä tai ajatusta siitä mitä sinun pitäisi tehdä tai olla.

Alla sinulle esimerkkejä stressin oireista. Niiden avulla voit oppia hidastamaan vauhtia viimeistään kun oireita alkaa ilmetä. Älä siis stressaannu alla olevasta oirelistasta vaan ajattele niitä vinkkeinä tai ystävinä, jotka ilmoittavat sinulle liiallisesta rasituksesta.

Fyysisiä oireita:

• Jäykät lihakset etenkin niska- ja hartia-alueilla
• Pääkivut
• Nukkumisongelmat
• Tärinä
• Seksin kiinnostuksen väheneminen
• Painon lisääntyminen tai vähentyminen
• Levottomuus

Käytökselliset oireet:

• Viivyttely
• Hampaiden yhteenpureminen
• Vaikeus lopettaa aloitettu työ
• Muutokset alkoholin ja ruoan kulutuksessa
• Tupakoinnin aloittaminen tai tupakoinnin lisääminen
• Lisääntynyt tai vähentynyt tarve viettää aikaa muiden kanssa
• Asioiden märehtiminen

Emotionaaliset oireet:

• Itkuisuus
• Paineen tunne
• Vaikeus rentoutua
• Hermostuneisuus
• Äkkipikaisuus
• Depressio
• Vaikeus keskittyä
• Vaikeus muistaa asioita
• Huumorintajun menetys
• Päätöksenteon kyvyttömyys

MUUTAMA VINKKI SINULLE:

• Opettele kuuntelemaan kehon viestejä. Suosittelen kuuntelemaan 2–3 kertaa päivässä mitä keho kertoo sinulle. Voit ensin keskittyä tarkkailemaan esimerkiksi tuntemuksia lihaksissa – ovatko ne tiukat vai rennot jne.. Voit aloittaa tarkastelun varpaista ja siirtyä sieltä kohti päälakea. Kun tämä sujuu helposti, voit kuunnella seuraavia tuntemuksia: ärsyynnytkö helposti vai oletko rento, toimiiko muistisi hyvin tai nukutko levollisesti? Oli tuntemus mikä tahansa koeta asennoitua siihen neutraalisti. Kuuntelemalla kehoasi opit reagoimaan stressin tuomiin oireisiin (vinkkeihin) ajoissa.
• Pidä pakollinen vapaapäivä. Joskus tarvitsemme pakollisen vapaapäivän huomataksemme kuinka väsyneitä olemme. Sisällytä päivään lepoisaa liikuntaa, hyvää seuraa ja ruokaa.
• Kuuntele ystäviäsi. Jos ystäväsi kertovat sinun tarvitsevan lepoa sinä todennäkäisesti tarvitset sitä – siitä huolimatta vaikka sinusta ei siltä tuntuisikaan.

Toivottavasti sait kirjoituksesta ideoita ja vinkkejä, joilla voit helpottaa omaa elämääsi ja vähentää liiallista rasitusta. Lisää vinkkejä stressinhallintaan löydät Simply well -kirjastani.