Kirjoittaja Heidi Harju (ent. Kuusisto) ja hänen ystävänsä Elina Sillanpää haluavat auttaa naisia, äitejä ja tulevia äitejä voimaan paremmin näinä päivinä ja nostaa naisten potentiaalia esiin. Heidän molempien blogitekstejä voit seurata Naiseuden voima – nimisen FB-yhteisön sivuilla.
Vaatimukset nykyäidille ovat kovat. Pitäisi olla läsnä ja riittävä lapselleen, ylläpitää siistiä ja kivaa kotia, täyttää miehen tarpeet sekä useimmiten käydä töissä. Tämäkään ei vielä riitä. Pitäisi olla myös jotain muuta erityistä ja pysyä maailman menossa mukana. Pitäisi täyttää ihannenaisen mitat (eli tänäpäivänä olla vahva ja timmi), pitäisi olla harrastuksia, tavata ystäviä ja seurata facea, twitteriä, instagramia, pinterestiä ja lisää tulee. Matkustellakkin pitäisi ja toteuttaa unelmia. Mielikuva väsyneestä ja kiukkuisesta kotiäidistä likaisissa verkkareissa siivottomassa kodissa on jotain, mikä ei todellakaan ole trendikästä, vaikka se on silloin tällöin totisinta totta meille jokaiselle äidille.
Toisaalta ei tarvitse edes mennä noin pitkälle tuon mielikuvan kanssa. Ajatus äidistä, joka hoitaa lapsiansa ja leikkii heidän kanssaan päivästä toiseen – tekee ehkä haastavinta työtä ikinä – ei saa juurikaan arvostusta ulkoapäin. Siitä ei kirjoiteta lehdissä eikä väsymystä ja arjen haasteita viitsitä kovin paljon avata somessa, jossa ihmiset hakevat lähinnä tykkäämisiä päivityksilleen. Työpaikalla saat sentään yleensä nähdä työsi tulokset ja voit saada kannustusta ja hyvää palautetta tekemisistäsi. Kotiäidin saama palaute ja arvostus on huomattavasti näkymätöntä. Kun äiti on väsynyt, ei hänellä ole tarpeeksi annettavaa lapsilleen ja syntyy kierre; lapset hakevat huomiota ja koettelevat äidin rajoja. Vaikka kaikkesi annat, se ei tunnu riittävän edes hetken hengähdystaukoon. Usein työntäyteisen päivä jälkeen on fyysisesti ja henkisesti aika puhki ja sen jälkeen tulee mies, jolla on myös omat tarpeensa. Tässä vaiheessa yhteys omiin syvempiin tarpeisiin on ehkä kadonnut ja pinta-ajatuksissa on vain, että “nyt pitäisi kai mennä salille” tai “jotain nyt pitäis tehdä, jotta huomaisin edes itseni”.
Entisajan äideillä oli vahva tuntuma omaan kehoonsa ja siihen, mikä oli myös lapselle hyväksi. Nykypäivänä joudumme miettimään sitä, mikä olisi meille tai lapsellemme hyväksi päällämme, joka usein ylikuormittuu arjen vaatimuksissa. Koemme ajoittain jonkinlaista onnellisuutta ja moni kyllä rakastaa lastaan aidosti. Silti sisällämme piileksii säännöllinen tyytymättömyys emmekä löydä pysyvämpää mielenrauhaa tai keksi järjellä ratkaisua ongelmiimme, joita emme edes välttämättä pidä “oikeina” ongelmina.
Voisiko näillä kaikilla äitiyden haasteilla olla kuitenkin jokin suurempi merkitys ja viesti meille tuotavana? Voisiko paineen, stressin, haasteet ja jatkuvat vaatimukset kääntää hyvän muutoksen energiaksi? Energiaksi, joka auttaisi koko maailmaa voimaan paremmin. Sama koskee yleisesti kaikkea naiseuteen liittyvää. Feminiinistä puoltamme yhdistää tarve yhteyteen, jakamiseen, tunteista puhumiseen ja auttamiseen. Olemme ehkä jotkut huomanneet sen, että jotain ihan uutta alkaa syntyä kun keskittää huomionsa näiden syvempien tarpeidemme täyttämiseen. Useasti haemme hetkellistä tyytyväisyyttä jostain ulkoapäin. Nopeat, ulkoapäin tulevat pikavoitot eivät kuitenkaan tuo pitkäkestoista täyttymystä ja merkitystä elämään.
Seuraavassa askeleita, jotka avaavat sisäisiä mahdollisuuksiamme:
1. Tiedosta ja hyväksy omat rajasi. Helposti ne sumenevat päivän aikana, etenkin, jos hengähdystaukoja ei ole. Ensimmäinen askel on myöntää itselleen, että on aika puhki. Vaikka olemme opetelleet suoriutumaan, pärjäämään ja näyttelemään vahvaa, meidän ei tarvitse enää tehdä sitä. Naiseuden esiinnousu tapahtuu silloin, kun tunnustamme itsellemme todelliset tarpeemme ja tunteemme.
2. Toinen askel on kommunikointitaitojen parantaminen. Jos emme myönnä itsellemme ja toiselle, että kaipaisimme nyt apua,tukea tai palauttavaa toimintaa niin meistä tulee pintakiukkuisia äksyileviä akkoja. Sisäinen haavoittuvuutemme heijastuu ulospäin näennäisenä vahvuutena: minähän en aitoja tunteitani näytä, vaan syytän ennemmin olosuhteita, lapsia tai vaikka miestä. Jos kuitenkin avaudumme miehelle ja kerromme tunteistamme ilman, että hän kokee ne syytöksinä tai vaatimuksina itselleen, hänen maskuliininen puolensa haluaa suojella ja auttaa meitä yli kaiken. Mutta kaksi tunteensa hallitsevaa miestä talossa on vaan liikaa. Jos ei ole miestä, jolle puhua, niin sitten pitää löytää joku ihminen. Jokaisella on varmasti joku tällainen ihminen, kun vaan avautuu asialle.
3. Löydä tukiverkostoa perheen ulkopuolelta. Nykyään spontaani kanssakäyminen, vaikka toiselle soittaminen silloin, kun haluaisi purkaa tuntojaan ei ole kovin itsestäänselvyys ainakaan monelle. Ihan joka kerta, kun ikävät tunteet valtaavat, niitä ei tarvitse välttämättä puhua ulos, mutta melko säännöllisesti tarvitsisi tehdä “tunteiden tilannepäivitys” ihmisen kanssa, joka ymmärtää sinua syvemmin. Tämä ihminen ei välttämättä ole mies, koska miehet eivät yksinkertaisesti pysty samaistumaan täysin siihen, mitä nainen kokee sisällään. Sen sijaan toinen äiti, toiset äidit ja naiset pystyvät ymmärtämään paremmin sitä “mitä ei kovin järkevästi ole selitettävissä” .
4. Panosta muutamiin ihmissuhteisiin, jotka antavat sinulle selvästi voimia. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ihmissuhteiden rakentaminen tasolle, jossa voit luottamuksella kertoa tunteistasi vaatii aikaa ja panosta. Ei todellakaan riitä, jos näemme ystäväämme kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Siinä menee liikaa aikaa ja energiaa kuulumisten vaihtoon. Tarvitaan siis aikaa ja tilaa, että pääsee toisen sisälle – sinne olennaiseen. Se ei tässä kulttuurissa ihan viidessä minuutissa tai parissa tunnissakaan tapahdu. Se vaatii vähintään viikoittaista yhteydenpitoa ja aikaa kiireettömään olemiseen ja kanssakäymiseen.
Olen todennut, että kaikkein kätevintä on pyytää ystäviä kylään koko päiväksi ja etenkin yökylään. Tällöin meillä on riittävästi aikaa puhua ja olla ilman ajan painetta. Näistä ihmissuhteista saa todella paljon irti ja niissä on luonnollinen, antamisen ja saamisen balanssi. Välillä voidaan olla hiljaa ja tehdä omia juttuja. Useimmiten kuitenkin nautimme jutella, ideoida, haastaa toistemme rajoja, tehdä ruokaa, nauraa lapsille ja leikkiä yhdessä niin paljon kuin mahdollista. Aina yökyläilyn jälkeen toteamme, että tämä on niin parasta ja täyttää 100% äidin ja naisen tarpeemme. Ei tarvitse heti asua kimpassa tai yhteisössä, mutta voi ottaa elämään yhteisöllisiä elementtejä, jotka rikastavat elämäänme. Myös mies on tyytyväinen, kun on kaksi naista talossa.
5. Elä omaa elämääsi. Ei oikeasti ole väliä, mitä kaikkea hienoa nykyään on tarjolla, jos se ei herätä sinun sisäistä kipinääsi. On niin paljon, mitä pitäisi olla, mutta jos lähdemme tavoittelemaan jotain, mitä ei oikeasti ole meidän unelma, vaan jonkun toisen niin emme saa ikinä mielenrauhaa. Säännöllinen hiljentyminen, pysähtyminen ja oman sydämen kuuntelu vie takuuvarmasti oikeaan suuntaan. Toki meidän tulee myös kokeilla erilaisia asioita; ottaa askel ja toinen ja joskus poiketa tutulta ja turvalliselta polulta. Joskus myös tuntuu, että kävelemme takaperin ja jos se tunne tai paikalleen jumiutuminen tuntuu jatkuvan, tulee silloin ottaa uusi askel ja hakea rohkaisua innostavien ihmisten tai vaikka valmentajien parista. Liian paljon sinnittelemme omien ajatustemme, toiveidemme ja tuskiemme kanssa yksin. Usein käy niin, että kun sisällä pidätellyn ajatuksen tuo uusille vesille, vapautuu energiaa, joka mahdollistaa vasta konkreettisen seuraavan askeleen ottamisen.
6. Tiedosta naisena olemisen mahdollisuudet. Haasteet ja tunteet, joita koemme viestivät paremman muutoksen mahdollisuudesta. Kun saamme rakentavasti purkaa ja puhdistaa sisimpämme, voimme luoda tällä energialla uutta. Täyttymystä jokapäiväiseen elämäämme tuo se, että koemme olevamme jotain suurempaa kuin itseämme varten olemassa täällä. Tästä ymmärrysmaailmasta käsin otamme erilaiset hetkittäiset vastoinkäymiset vastaan ihan eri tavalla, kuin olemme oppineet. Elämä alkaa maistua yhtäkkiä – Elämältä.
……………….
Heidin Uusi päivä -postauksia julkaistiin Hidasta elämää -sivustolla vuonna 2013. Pääset lukemaan niitä täältä.