Edessäni seisoo todellinen takinkääntäjä. Tämä mies on vilpitön ja nöyrä ja astuu pian ensimmäistä kertaa puhumaan julkisesti ihan muusta kuin mistä hän on aiemmin tottunut puhumaan, kirjoittamaan ja opettamaan.
Tämä sympaattinen ja läsnä oleva mies on kasvatustieteen tohtori, psykologi ja emeritusprofessori Rainer Nyberg Åbo Akademista. Hän on e-learningin pioneeri, joka aloitti jo 20 vuotta sitten IT-pedagogik-projektin Åbo Akademissa. Hän on kirjoittanut kirjoja sähköisestä oppimisesta, ja niistä merkittävimmän Utbilda via Internet, 14 vuotta sitten.
Tässä Tieteiden talon luentosalissa, jossa tapaamme ensimmäisen kerran kumpikin työn merkeissä, professori Nyberg ei enää hehkutakaan e-learningin puolesta, ei ole enää innoissaan langattomasta teknologiasta, kännyköistä tai älypuhelimista. Hän puhuu nyt tämän langattoman teknologian terveysriskeistä tieteellisten tutkimuksien mukaan.
Kuinka moni jonkun asian puolesta elämäntyötään tehnyt toimisi samalla tavalla? Kuinka moni tutkija ja tiedemies nousisi nöyränä estradille kertomaan ihan toista viestiä kuin mitä on vuosikymmeniä tuonut esiin ja jonka puolesta on puhunut ja kirjoittanut kirjojakin? Kuinka moni meistä uskaltaisi tehdä niin?
Mutta mikä oli sysäys muutokselle? Mitä tapahtui, että e-learningin pioneeri ja langattoman teknologian kannattaja käänsi kelkkansa noin vuosi sitten? Nyberg kertoo saaneensa siskoltaan Ruotsista lehtiartikkelin, jossa kerrottiin kännyköiden ja langattoman teknologian terveysriskeistä. Alkuun teknologiaorientoitunut professori suhtautui asiaan vähätellen, mutta sitten hän alkoi kuitenkin etsiä alaan liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja omien sanojensa mukaan pelästyi. Laitteet ja langaton teknologia eivät olleetkaan riskittömiä. Mitä enemmän hän selvitteli asiaa, sitä enemmän hän huolestui lasten ja nuorten terveydestä. Omat lapsenlapsetkin nousivat monesti mieleen.
Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuskeskus, IARC, on luokitellut matkapuhelinsäteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi ja useat Euroopan maat ja muutkin maat maapallollamme ovat ryhtyneet noudattamaan varovaisuusperiaatetta. Lapsia varoitellaan ja esimerkiksi Ranskassa koteihin on viranomaisten toimesta lähetetty tiedotteita, joissa vanhempia kehotetaan rajoittamaan lasten ja nuorten matkapuhelinten ja langattomien laitteiden käyttöä.
Meillä Suomessa sitä vastoin ollaan hurmioituneita langattomasta teknologiasta. Täällä on eniten langattomia verkkoyhteyksiä maailmassa OECD-tilastojen mukaan. Täällä teknologiaa pidetään yksinomaan hyvänä asiana. Meillä koko yhteiskuntaa siirretään langattomaksi virastoja, yliopistoja ja kouluja myöten. Eikä meiltä kansalaisilta kysellä mitään. Suunnitelmissa on siirtää ylioppilaskirjoituksetkin verkkoon vuonna 2019. Meillä taaperoikäisille annetaan langattomat iPadit käyttöön ja ihaillaan sitä kuinka nämä pienokaisten pullukat kädet osaavat täpyttää tablettia niin, että pelaaminen onnistuu. Meillä Suomessa ei varovaisuusperiaatteita noudateta. Meillä Suomessa on kaikki riskiä vailla.
Emeritusprofessori Rainer Nyberg ei ole innoissaan langattomasta Suomesta. Häntä myös hirvittää langattomaan oppimiseen siirtyminen koulumaailmassa. Nybergin mielestä näin ei todellakaan kannattaisi tehdä, vaan pikemminkin vaihtaa langattomat yhteydet ja laitteet langallisiksi. Valokuitukaapeli olisi supernopea ja turvallinen myös lapsille.
Mutta miksi näin? Lasten ja nuorten terveyden ja erityisesti aivoterveyden takia. Kännykkäsäteily absorboituu lapsen aivoihin keskimäärin kaksinkertaisesti aikuisten aivoihin verrattuna ja luuytimen kohdalla altistus voi olla jopa kymmenkertaista. Lapsen aivot kehittyvät noin 26-vuotiaaksi. Professori Nyberg painottaa myös, että lapsille ja nuorille tarjottavan teknologian tulisi olla ehdottoman turvallista. Sitä ei langaton teknologia ja matkapuhelinteknologia tänä päivänä ole.
Rainer Nyberg ei suinkaan ole ainoa tutkija, joka uumoilee globaalia aivokasvainepidemiaa 10-15 vuoden kuluttua, jos langaton teknologia jatkaa voittokulkuaan.
Aivokasvain, pahanlaatuinen aivosyöpä, on sairaus, joka aiheuttaa hirvittävää kärsimystä niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleen. Omassa lähipiirissäni olen kokenut tuon raastavan kärsimyksen ja ihmisen persoonallisuuden sekä ihmisarvon vievän sairauden. Globaali aivokasvainepidemia kuulostaakin minusta sydäntä kylmäävältä. Myös taloudellisesti jokainen aivokasvain on raskas. Kunkin aivosyövän hoito maksaa yhteiskunnalle noin 100 000 euroa. Valitettavan usein aivosyöpää ei voida voittaa.
Mitä minä sitten vanhempana ja viestintuojana voin tehdä? Tärkeintä on se, etten sulje silmiäni tältä, vaan ryhdyn turvaamaan lasteni tulevaisuutta. Kuuntelen varoituksia, en panikoidu, mutta en myöskään laita päätäni pensaaseen. Aina on toivoa ja meidän vanhempien vastuu ja velvollisuus on taata lapsillemme terve tulevaisuus ja laatia mobiililaitteiden käyttöön aivan uudet pelisäännöt.
Totta kai tabletteihin ja älypuhelimiin tottuneet lapset ja nuoret kapinoivat ja taistelevat uusia pelisääntöjä vastaan. Mutta siinäpä se vanhemmuus punnitaan. Uskallammeko me vanhemmat olla omissa huusholleissamme omalle jälkikasvullemme takinkääntäjiä?
Emeritusprofessori Rainer Nyberg kertoi minulle, että hän haluaisi nyt mennä koulujen vanhempainiltoihin ja opettajainhuoneisiin kertomaan langattoman teknologian terveysriskeistä. Mutta kaikissa kouluissa ei hänen viestiään haluta kuulla. Rehtorit ovat itse niin täpinöissään langattomista kouluistaan ja oppilaille hankituista iPadeista, että varoituksen sanaa tuova kasvatustieteen professori on kuin pahanilmanlintu.
Ja nyt kovat peliin. Varovaisuusperiaate ei todellakaan tarkoita agraariyhteiskuntaan palaamista. Se tarkoittaa kehittyvää teknologiaa turvallisemmalla tavalla. Valokuitukaapeli voisi todellakin poistaa terveysriskejä ja nopeuttaa kommunikaatiota ennen näkemättömällä tavalla. Siinä vauhdissa neljä- ja viisigigaisetkin yhteydet olisivat kuin pappatunturilla ajamista.
Joku voi nyt ihmetellä, että herranjestas koko elämähän romahtaa, jos kotia pitää alkaa varustella langalliseksi, tablettia ei saa pitää sylissä eikä puhelimeen saa enää puhua känny korvalla. Ja lapsillekin pitäisi ruveta pitämään kuria… Elämähän on muutenkin jo liian stressaavaa!
Ahdistuminen ja pelkääminen eivät johda mihinkään. Ne lamauttavat paikoilleen ja pysäyttävät ratkaisukeskeisen ajattelun. Hengitä syvään ja mieti tätä kaikkea lukemaasi ja tee päätös miten toimit. Sinä päätät valitsetko mukavuudenhalun vai perheesi terveyden. Tee edes jotain – se onnistuu vähällä vaivalla, noudattamalla esimerkiksi seuraavia tai edes joitain varovaisuusperiaatteen ohjeita:
- Suosi lankapuhelinta pitkiin puheluihin.
- Voit saada kiinteän puhelinyhteyden myös valokuidun kautta.
- Kännykkään puhuttaessa, käytä hands free-laitetta tai puhelimen kaiutintoimintoa.
- Älä pidä kännykkää kehon lähellä.
- Pidä kännykkä ja tabletti lentotilassa, kun et käytä niitä.
- Suosi kännykkää, jossa on alhainen SAR-arvo.
- Vältä puhumista huonossa kentässä, junassa, autossa, metrossa ja hississä, koska matkapuhelin nostaa voimakkaasti tehojaan tällaisessa katveessa hakiessaan yhteyttä tukiasemaan.
- Suosi kiinteää laajakaistayhteyttä (Ethernet-kaapelilla) langattoman sijaan.
- Suosi valokuituyhteyttä.
- Tarkista, että valokuidun päätelaite ei ole langaton.
- Varmista tietokoneen asetuksista, että langattomat yhteydet kuten Wi-Fi ja Bluetooth on kytketty pois päältä.
- Sulje kännykkä yöksi laadukkaan yöunen turvaamiseksi.
* * * * * * *
Lisätietoja voi saada täältä:
www.autuuttaaivoille.fi/kirjat/
Lataa tietokirjailija Erja Tammisen toimittama Langaton teknologia ja terveys, ilmainen kirja tästä.
Tässä linkissä Ylen ruotsinkielisen toimituksen toimittaja haastattelee emeritusprofessori Rainer Nybergiä 22.1.2014 Tieteiden talolla juuri ennen kuin hän astuu lavalle ensimmäistä kertaa kertomaan langattoman teknologian riskeistä kouluikäisille ja itsestään takinkääntäjänä.
