Työssäni kohtaan paljon eronneita perheitä ja erityisesti niiden lapsia. Lähes aina ainakin toinen lapsen tai nuoren vanhemmista on löytänyt eron jälkeen uuden kumppanin. Perheitä ja tilanteita on todella paljon, eikä ole yhtä oikeaa tapaa toimia. Lasten näkökulmasta uusperhe näyttäytyy usein hieman erilaisena kuin vanhempien. Tässä havaintojani siitä, mistä syystä hidastaminen olisi juuri sitä mitä uusperhe tarvitsee, mutta usein se on haastavaa.
-
Rakastunut kadottaa järkensä
Vaikka väite on kärjistetty, asiasta löytyy tieteellisesti todistettua faktaa. Rakastuminen kestää noin kaksi vuotta ja sinä aikana kumppanin virheitä katsoo lempeämmin ja tulevaisuuteen suhtautuu huomattavan valoisasti. Siellä missä ulkopuolinen näkee haasteita perheiden yhdistämisessä, rakastunut näkee paljon mahdollisuuksia. Rakastuminen luo tärkeän pohjan tulevalle ja miten tärkeää onkin tutustuminen ja usko siihen, että tällä kertaa voimme onnistua! VINKKI: Nauti rakastumisesta! Ihminen kohtaa sellaista onnea harvoin! Miten ihanaa onkaan haaveilla kaikesta mitä tulevaisuus voi tuoda! Mutta ehkä sen ei tarvitse muuttaa ainakaan suuresti lastesi arkea (tai kumppanisi lasten) ihan vielä?
-
Vanhemman uusi parisuhde ei ole sama asia kuin lapsen uusi perhe
Lapsi voi haluta mielessään pitää kiinni siitä, että hänen perheensä on se, johon hän on syntynyt. Sitä perhettä me emme voi valita, eikä lapsi voi valita uusperhettäkään – silti lapsen pitää voida itse määrittää kenet hän ajattelee kuuluvan perheeseensä. Tämä voi aiheuttaa monenlaisia tunteita uusperheen osapuolille. Aikuisten pitää kestää nämä tunteet. VINKKI: Perheeksi muodostuu usein ne ihmiset, joilta saa huomiota ja hyväksyntää. Ja ne, joita ei koe uhaksi. Uusperheessä lapset usein herkästi aistivat, miten vanhemmat toivovat lapsen ajattelevan. Parasta on kuitenkin se, jos on vapaus ajatella miten vaan – silloin usein myös perhekäsitys alkaa laajeta.
-
Lapsi ja vanhempi elävät eri aikavyöhykkeellä suhteessa eroon
Tilanteissa, joissa vanhempi on tehnyt eropäätöksen jo kauan ennen eroa, hän on usein valmis uuteen suhteeseen nopeasti. Lapset eivät ole käyneet läpi samaa prosessia ja heillä eron hyväksymiseen voi mennä paljon kauemmin. Toisaalta niissä tilanteissa, joissa vanhemmalla kestää nousta jaloilleen erokriisistä (usein n. 2 vuotta), lapsen mahdollisuus käsitellä eroa on vasta tuon ajan jälkeen. VINKKI: Aikuisen on tärkeä käsitellä eroa. Se on erityisen tärkeää myös silloin, kun uusi kumppani löytyy pian ja ero vaikuttaa taputellulta. Myös lapsella tulisi olla mahdollisuuksia käsitellä eroa, uusperhettä ja siihen liittyviä tunteita ja kysymyksiä puolueettomalla maaperällä. Vertaisryhmiä löytyy aikuisille ja lapsille, samoin paikkoja yksilökäynteihin.
-
Suurperhe tuo ruuhkavuosiin potenssikertoimen
Aikuisten kalenterit täytyy tarkistaa usein, jotta lasten sijainnit ovat kaikille selvillä. Tiskikone pyörii kolmesti päivässä ja yhtään paria puhtaita sukkia ei löydy mistään! Kun kodin väkimäärä kasvaa, kasvaa myös tarve suurperhetaidoille, joita ei välttämättä kenellekään ole ennestään. VINKKI: Tärkeää on, että kaikki osallistuvat osaltaan perheen hommiin. Vanhempaa vaivaa usein eron jälkeinen syyllisyys. Lapsia ei haluta rasittaa, tai ehkä pelätään, että lapsi ei viihdykään vanhemman uudessa kodissa, jos joutuu hommiin. Toisaalta myös kulttuurin muutos voi olla iso, toiset lapset ovat tottuneet kotitöihin ja toinen ei ole koskaan aiemmin pyyhkinyt pöytää. Arkisista asioita kannattaa puhua paljon. Tunne siitä, että saa osallistua päätöksiin ja pystyy vaikuttamaan elämäänsä, syntyy pienistä arjen toimintatavoista.
-
Vanhemman suhde lapseen on erityinen
Jokainen lapsi nauttii silloin, kun saa huomiota vanhemmaltaan. Uusperheessä tämä voi olla vaikeaa toteuttaa, kun aika jakautuu eri tavalla ihmisten kesken. Myös monenlaiset mustasukkaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat helposti läsnä. VINKKI: Pienikin kahden keskeinen hetki on arvokas. Menkää ihan kahdestaan hakemaan maitoa (tai herkkuja!) kaupasta. Pysähdy pidemmäksi aikaa juttelemaan sängyn laidalle nukkumaan mennessä. Ota syliin ja kuiskaa korvaan hassuja asioita. Jos mahdollista, niin järjestä myös muuta kahdenkeskistä aikaa – ehkä lapsi saa toivoa mitä tekisitte? Tämä voi antaa myös uusperheen toiselle vanhemmalle mahdollisuuden viettää aikaa muiden lastesi kanssa.
-
Uusperheen perusta on parisuhde
Monen lapsen perheessä parisuhteen vaaliminen vaatii paljon tahtoa, kalentereiden sovittelua ja arkista hellyyttä. Kiireessä tämä voi olla hankalaa järjestää, mutta se on sitäkin tärkeämpää. Lapset voivat myös olla mustasukkaisia ja pitkään toivoa omien vanhempiensa yhteenpaluuta. Vanhemman treffi-ilta uuden kumppanin kanssa ei herätä lapsissa useinkaan innostusta. VINKKI: Puhukaa paljon siitä mitä toivotte toisiltanne. Millä tapaa sitoudutte hoitamaan parisuhdettanne arjen keskellä? Miten molemmat tuntevat itsensä huomioiduksi, miten lähiverkosto voi tukea teitä tässä, miten saadaan lapset hoitoon?
-
Hyvässä uusperheessä saa olla myös huonoja aikoja ja vaikeita hetkiä
Uusperheellä on paine onnistua. Nyt pitää näyttää kaikille, että tämä valinta kannatti! Uusperhe muuttuu ihan vaan perheeksi ajallaan. Perhe on paras ja pahin – perhe ei ole epäonnistunut, vaikka siellä on välillä riitoja, vääntöjä ja kaikenlaista hässäkkää. Uusperhe on mahtava mahdollisuus oppia itsestään, lapsistaan ja kumppanistaan. Uusperhe on mahtava mahdollisuus onnistua – luultavasti se vaatii teiltä kaikilta paljon joustoa, kärsivällisyyttä ja aikaa. VINKKI: Ajattele – nämä uudet suhteet ovat parhaimmillaan olemassa koko loppuelämäsi ajan. Miten tärkeää onkaan, että ne saavat muodostua rauhassa. Ikä tekee monenlaista, jotkut lapset hämmästelevät itseään myöhemmin – miten olinkin niin kauhea äidin tai isän uudelle kumppanille? Monille heistä nämä perheen uudet aikuiset ovat myöhemmin muodostuneet rakkaiksi ja tärkeiksi. Aika tekee tehtävänsä, lapset kasvavat ja parisuhteessa tulee omat vaiheensa – kaikelle on aikansa.
Minna Jaakkola
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry.
asiantuntija, jonka sekalaiseen uusperheeseen kuuluu seitsemän lasta
