Viimeksi tarkastelimme Taitavaa havainnointia, ja Tulevaisuuskuiskaajan hiippailua järven jäällä olemme myös seurailleet.
Muistellaanpa hieman U-käyrän vaiheita. Nyt on siis luovuttu vanhasta, sitten kirkastettu tulevaisuutta ja huudeltu kutsuhuutoja kuin ugrilaiset lehmipaimenet konsanaan – ”ptruii Mansikki, tuuha kottiin sieltä”. Oliko se siinä?
Eipä ollut, nyt työt vasta alkavat; toki tulevaisuus on kutsuttu, mieli on altis… se on hyvä alku. Mutta ympäristö on vielä ennallaan. Nyt on ruvettava rohkeasti kokeilemaan, ensin pienesti ja opetellen, sitten täyteen tuotantoon vieden. Etsi kristallisointia ja osuvuutta tulevaisuuden kutsuhuutoosi, ja tunnista sopivia kokeilun paikkoja.
Jos esimerkiksi haluat olla avoimempi ja rohkeampi, missä olisi sen kokeilulle sopiva paikka? Jos olet jossain johtoryhmässä mukana, mikä pieni teko siellä olisi avoimempaa ja rohkeampaa kuin olet tähän asti esittänyt? Entä kotona, yksityiselämässä? Kun näet tilaisuutesi, kokeile ja tee havaintoja.
Pääkysymys: Mitä uutta kokeilen heti?
Tarkentavia pohdintakysymyksiä voisivat olla:
- Millaisia ovat ne konreettiset teot, joiden kautta unelmani tulee todeksi?
- Mitä voin kokeilla heti; millaisessa ympäristössä ja kenen kanssa?
- Miten vältän estävät äänet – arvostelu, kyynisyys, pelko – ja keskityn kuulemaan tulevaisuuden kutsun?
- Miten avaan sydämeni ja löydän uskalluksen antautua kokeilujen leikkiin?
- Miten arvioin kokeilujeni tuloksia; miltä minusta tuntuu kun kokeilu onnistuu?
Kokeileminen on hauskaa leikkiä, älä ota sitä vakavasti. Kokeilu onnistuu aina, myös epäonnistumisesta oppii ja se on askel seuraavaan kokeiluun. Jos ei mennyt kerralla nappiin, kirkasta lähestymistapaasi ja kokeile uudella tavalla, samassa tilanteessa tai jossain muualla. Laajenna koko ajan kokeilujesi kenttää, etene päättäväisesti. Älä koskaan luovuta. Jatka tulevaisuuden kutsumista, mielesi voimalla edelleen, mutta nyt tekojesi vahvistamana.
– terveisin Pexi
