Helena Åhman on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori, työpsykologiasta väitellyt tohtori ja KM (luokanopettaja), jonka kymmenes kirja on Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito (Otava 2024). Åhman on voittanut kolme kertaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaasta bisneskirjasta, ja hänet on palkittu neljä kertaa yhtenä Suomen parhaista puhujista. Åhman on opiskellut neuvottelutaitoja Harvardissa, sovittelua Lontoossa, toiminut vapaaehtoisena kriisikeskuspäivystyksessä ja hakenut lisäoppia muun muassa panttivankineuvottelijoilta ja astronauteilta.
Kaupallinen yhteistyö Otavan kanssa.
Kohtaatko toiset ihmiset vastarintaa lisäten vai lähestytkö tunteita, ja siten myös toista ihmistä, rohkeasti mutta rakentavasti? Tämä on valinta, jonka teemme päivittäin ja joka voi ratkaista monta erimielisyyttä – vieläpä niin, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.
Kaipaamme kipeästi tunnerohkeutta – kykyä kohdata kaikki tunteet ja tilanteet suoraan. Välillä tuntuu olevan hankala erottaa se, että suoruus ja huono käytös ovat kaksi eri asiaa. Siksi jokaista kynnelle kykenevää tarvitaan toisia kunnioittavan tunnerohkean suoruuden puolestapuhujaksi, ei asettumaan toisten ylä- tai alapuolelle.
Jos haluaisit onnistua paremmin erimielisyyttä ja riitoja aiheuttavissa tilanteissa, tarkastele taitoasi kohdata erilaiset tunteet ja tilanteet seuraavien kysymysten kautta:
1. Miten viritän mieleni tunnepitoisiin kohtaamisiin?
Eräässä tutkimuksessa osalle osallistujista annettiin ennen vaativaa keskustelua aiheeseen liittyvä mustavalkoista vastakkainasettelua painottava artikkeli ja osalle artikkeli, jossa keskustelun aihetta pohdittiin monipuolisesti eri näkökulmista. Mielen virittäminen tekstillä ennen keskustelua vaikutti keskustelun kulkuun ja tunteisiin sen jälkeen.
Ne, jotka lukivat vastakkainasettelua korostavan tekstin, kokivat enemmän negatiivisuutta, kysyivät vähemmän kysymyksiä ja olivat keskustelun jälkeen tyytymättömämpiä. Ne, jotka lukivat monipuolisesti eri näkökulmia valottavan tekstin, esittivät enemmän kysymyksiä, heillä oli laadukkaampia ideoita ja he olivat tyytyväisempiä keskustelun jälkeen.
Mielen virittäminen on siis tärkeä osa valmistautumista vaativaan tunnepitoiseen tilanteeseen. Juuri ennen haastavaa kohtaamista, nosta mieleesi jokin asia, jota arvostat keskustelukumppanissasi. Tämä vaikuttaa eleisiisi, ilmeisiisi, äänensävyysi. Vaativissa tilanteissa pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys.
2. Huomaanko katsoa kauempaa?
Ihmissuhteissa turhiin kiistoihin saattaa mennä tolkuttomasti aikaa. Ne aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja pahimmillaan vaarantavat jopa koko planeettamme tulevaisuuden.
Uusimpaan kirjaani tapasin seitsemän astronauttia – he eivät työpaikallaan pääse karkuun vaativia tunnepitoisia keskusteluja. Kanadalainen astronautti Robert Thirsk kertoi, miten kansainvälinen avaruusasema kulkee joka 90. minuutti maapallon ympäri, sen nopeus on lähes 18 000 mailia tunnissa. Ensimmäistä kertaa avaruudessa ollessaan hän katsoi joka kierroksella kotimaansa suurkaupunkeja. Jonkin ajan kuluttua tämä menetti merkityksensä, avaruudesta ei näe maiden rajoja. Siellä oivaltaa pallomme pienuuden, miten olemme kaikki täällä yhdessä.
Kaukaa katsomalla näkyy myös monien riitojen typeryys, poliittisen debatin pienuus, turha energianhukka. Etäämmältä katsominen voi auttaa, vaikkei mene avaruuteen asti. Harvardin klassinen neuvottelutaidon keino on mennä tunneparvekkeelle. Kuvittele mielessäsi meneväsi parvekkeelle ja katso tilannetta vähän kauempaa. Pysähdy, käännä katseesi sisäänpäin omiin tunteisiisi, ja katso sitten taas tilannetta etäämmältä. Tämän jälkeen kysy mielessäsi, minkä neuvon voisit antaa itsellesi.
Jo tämä valinta katsoa tilannetta hetken ajan kauempaa ja olla reagoimatta heti vaativassa tilanteessa voi mullistaa yhden ihmisen maailman. Kun yksi ihminen muuttaa toimintaansa, koko tilanteen dynamiikka muuttuu.
3. Saako tunteista puhua?
On tärkeää käydä keskustelua myös ilman tuottavuustavoitetta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa Eeva Nummi osoitti tämän 2024 julkaistussa väitöskirjassaan. Hänen tutkimuksensa osoitti lisäksi, että tunteiden kohtaamisella on merkitystä myös siinä, miten ihmiset sitoutuvat organisaation strategiaan ja miten muutoksissa onnistutaan.
Aalto-yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa tutkittiin psykologi Jarkko Rantasen ja työelämän tunnetaitoihin ja tunnejohtamiseen erikoistuneen Emergyn kehittämän ohjelman vaikutusta. Kehittämisohjelma pyrki tukemaan organisaation jäseniä, sekä henkilöstöä että johtoa, tunteiden aktiivisessa tunnistamisessa, kohtaamisessa ja hyödyntämisessä ja ottamaan ne osaksi organisaation normaaleja käytäntöjä.
Todettiin, että mitä myönteisemmin ihmiset kokevat kaikenlaisten tunteiden huomioinnin ja mitä rakentavammin tunteista keskustellaan, sitä vahvemmin työpaikoilla koetaan, että organisaation strategia näkyy työpaikan arjen puheissa ja teoissa. Jos tunteet tiedostetaan, ymmärretään ja otetaan huomioon, sitä paremmin työhön, muutoksiin ja strategian toteuttamiseen sitoudutaan ja sitä enemmän koetaan merkityksellisyyttä.
Yrityksissä halutaan tuloksia, mutta tulokset tulevat usein eri kautta kuin oletamme.
4. Käytänkö vastaanottavaa kieltä?
Olen vuosien varrella puhunut paljon taidosta mennä toisen kanssa psykologisesti samalle puolelle olematta samaa mieltä. Juuri sitä on vastaanottavaisuus.
Tuhansia ihmisiä pyydettiin arvioimaan erimielisten ihmisten kommenteista, mikä tuntuu vastaanottavaiselta. Vastausten perusteella huomattiin, että vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa ja konflikteissa onnistuu sitä paremmin mitä enemmän niissä käytetään kieltä, joka ei tyrmää toisen sanomaa.
Tällaista vastaanottavaa kieltä ovat esimerkiksi ilmaukset ”näen myös…”, ”ehkä…”, ”voi myös olla…”. Huomattiin, että esimerkiksi tabuasioiden kohtaaminen rohkeasti, utelias suhtautuminen vastakkaisiin näkökulmiin ja toisen halventamisen välttäminen ennustavat vahvasti
konfliktin lopputulosta ja auttavat luomaan kuulluksi tulemisen tunnetta. Mikä parasta, ne ovat myös opittavissa olevia asioita.
Pyri siis ensin ottamaan vastaan toisen viesti, sen jälkeen omasi menee paremmin perille. Jos tekee mieli tuomita toinen, päätä ennen tuomitsemista kysyä 1-2 lisäkysymystä. Tämä voi muuttaa koko tilanteen.
5. Kunnioitanko sitä, että toinen pakittaa hiukan?
Olin valokuvauskurssilla hevosten keskellä. Tehtävänä oli saada hevonen siirtymään taaksepäin sanomatta mitään. Ohjeena oli: näytä mitä haluat ilman sanoja ja ilman turhautumista, syyllisyyttä, vihaa, ujoutta. Yksi askel riittää.
Ihmisten kanssa on hyvä muistaa sama. Kun toinen reagoi edes hiukan toivomaasi suuntaan, anna hänelle hengähdystauko. Ja jos toinen jo liikkuu, älä työnnä. Väitetään, että hevonen ”laskee askeleensa”, se ei ota ylimääräisiä askeleita. Mitä enemmän yrität kontrolloida toisia, sitä kauemmas he astuvat.
Joskus toinen pitää saada ottamaan askel taaksepäin myös työelämässä. Muistan olleeni jonkin ryhmän kanssa tilanteessa, jossa aluksi kerroin äänensävylläni, että täällä johdan minä. Heti kun toinen ottaa askeleen taakse, ottaa minut vakavasti, hellitän.
Se virhe, jonka sekä minä että moni muu on tehnyt neuvotteluissa, on olla hellittämättä edes vähän, olla antamatta tilaa, koska toinen peruutti vain yhden askeleen. Kun toinen reagoi, kunnioita sitä. Jos tässä vaiheessa painat lisää, tilanne todennäköisesti huononee.
Haastan jokaisen tekemään oman osansa erimielisyyksien kohtaamisen taidossa. Valmiiksi emme tule, mutta meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä. Se voi mullistaa maailman!
Näin selviydyt vaikeista keskusteluista ja ehkäiset repiviä riitoja
Miten käydä vaikeita keskusteluita ja tiukkoja neuvotteluita sekä kohdata samalla kaikenlaiset konfliktit ja tunteet rohkeasti? Helena Åhmanin kirja Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito antaa tutkittuja ja käytännössä testattuja vinkkejä niin työelämään kuin arjen eri tilanteisiin viihdyttävien ja koskettavien tarinoiden, valokuvien ja muusikko Tommi Läntisen rock-lyriikoiden kera.
Kirjassa kulkevat rinnakkain tutkimukset, kirjailijan omat kokemukset ja hänen tapaamiensa astronauttien, huippuyliopistojen professorien, yritysjohtajien, koulu- ja rauhanvälitysmaailman asiantuntijoiden ajatukset. Kirjailija yhdistää salapoliisimatkansa vaativien vuorovaikutustilanteiden ytimeen kiehtoviksi tarinoiksi ja helposti omaksuttaviksi työkaluiksi.
Kirja antaa vastaukset myös kolmeen tunnerohkeudesta kertovaan kysymykseen:
1) Mikä on tärkeää, kun kohtaat vastarintaa ja vastakkaisia näkemyksiä, ja miten voit välttää tyypillisimmät virheet?
2) Miksi on hyödyllistä puhua suoraan ja miten se tehdään oikein? Suoraan puhumisen taito ei ehkä ole sitä, mitä yleisesti luullaan.
3) Miten pärjätä häiritsevien tunteiden kanssa ja neutraloida niitä? Milloin epämukavista tunteista ei missään nimessä pidä päästää irti?
Voit tutustua kirjaan ja tilata sen itsellesi TÄÄLLÄ.
