Raivareiden taustalla voi olla tukahdutettu pelko – Näitä asioita et tiennyt pelosta

Mainosyhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa.

Anna Tommola (s. 1975) on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka yrittää mieluummin ymmärtää pelkoa kuin vältellä sitä. Hänen uusin kirjansa Pelon voima – Miten ikiaikainen tunne ohjaa meitä (Atena, 2023) auttaa meitä olemaan pelkäämättä pelkojamme.

Anna Tommola, kuva: Riikka Kantinkoski

Pelko on tunne, josta haluaisimme äkkiä eroon. Pelon tunnustaminen muille saattaa hävettää. Pelko voi myös tuntua niin pahalta, ettei sitä kykene tunnustamaan edes itselleen. Silti pelko vaikuttaa meidän kaikkien elämään ja tekoihin – silloinkin, kun emme edes itse tiedosta, että taustalla on pelko. Kun omat pelkonsa tunnistaa ja tunnustaa, niihin voi tutustua ja niiden kanssa voi oppia tulemaan paremmin toimeen. Nämä Anna Tommolan Pelon voima – Miten ikiaikainen tunne ohjaa meitä (Atena, 2023) kirjasta poimitut asiat auttavat siinä.

Pelosta puhuminen auttaa

Kun pelottavan asian kohtaamista tutkittiin, huomattiin, että pelottavasta asiasta puhuminen auttaa, pakkopositiivinen ajattelu tai pelon kieltäminen ei.

“He, jotka olivat kuvanneet kammoaan ääneen — uskaltautuivat uudella yrittämällä lähimmäs pelkonsa kohdetta, ja myös fysiologisten mittausten perusteella he olivat vähemmän kiihtyneitä kuin muut. Pelkästään pelon pukeminen sanoiksi oli tehostanut altistamisen vaikutusta ja lievittänyt uhkareaktiota. Eikä siinä kaikki: mitä monisanaisemmin ihminen kuvasi kohtaamansa hirvityksen hirveää hirveyttä, sitä tehokkaammin pelko talttui.

Miksi tunteiden nimeäminen sitten toimii? Kun tunteita luokitellaan ja nimetään, aivoissa aktivoituu sama otsalohkon alue, joka hillitsee mantelitumakkeen toimintaa ja siten vaimentaa tunnereaktiota. Tutkijoiden mukaan on vielä jossain määrin mysteeri, miksi näin on. “Kun hämähäkkikammoiset sanovat ’tuo inhottava hämähäkki kauhistuttaa minua’, he eivät opi mitään uutta, se on täsmälleen se mitä he tuntevat – mutta nyt pelkän tuntemisen sijasta he myös sanovat sen. Jostain syystä, jota emme täysin ymmärrä, tuo muutos riittää tuottamaan vaikutuksen”, tiimissä ollut psykologian, psykiatrian ja biokäyttäytymistieteiden professori Matthew Liebermann sanoi.”

Pelko voi piiloutua meiltä itseltämme

“Välttelykäyttäytyminen tulee usein niin selkäytimestä, ettemme huomaa sen taustalla olevaa pelon tunnetta. Emme ehdi antaa pelon edes tulla, koska pienikin vihje siitä herättää puolustusmekanismit. Pelko voi kätkeytyä, muuntautua muiksi tunteiksi tai alkaa näyttäytyä tavoilla, joita ei päällisin puolin ymmärrä pelon aiheuttamiksi.

Joku suuttuu ja alkaa räyhätä, kun pelkää. Viha on tehokas peitetunne, koska se on niin sanotusti lähestymisreaktio, kun pelko taas saa loitontumaan kohteesta. Itsensä lietsominen vihaan saattaa olla opittu tapa paeta pelon lamaavaa vaikutusta.

Toinen yleinen pelon laukaisema sekundääritunne on häpeä. Taustalla saattaa olla kokemus, että ympäristö on rankaissut pelosta. Kun on lapsena ilmaissut pelkoaan, vanhemmat ovat ehkä vähätelleet tunnetta tai toruneet siitä. Se on vahva viesti, ettei ole hyväksyttävää pelätä. Monet tunteiden käsittelyn ongelmat juontavat siitä, ettei tunteita ole lapsena validoitu, tunnustettu. Ne on kielletty tai torjuttu, ja lapsi on alkanut hävetä niitä. “Kun myöhemmin tulee häivähdyskin pelkoa, heti nousee häpeä”, kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti ja käyttäytymisanalyytikko Teemu Ryhänen kuvaa.

Usein tärkein tapa auttaa ihmistä terapiassa on harjoitella tunnistamaan ja hyväksymään alkuperäinen tunne. Ihminen oppii havainnoimaan ja sallimaan erilaisia tunteita, hakemaan ikään kuin uskallusta olla niiden kanssa, altistaa itsensä tunteelle.”

Meditaatio ja tunnetaidot auttavat käsittelemään pelkoa

Säännöllisesti meditoivien ihmisten aivoissa on havaittu erityispiirteitä: tunteiden säätelyyn liittyvät aivoalueet kasvavat, ja pelon käsittelyyn erikoistunut mantelitumake kutistuu.

“Kaikki, mitä teemme pitkäjänteisesti ja toistuvasti, muovaa aivoja. Joidenkin tutkimusten mukaan pitkäaikainen meditointi näkyy jopa muutoksina aivojen rakenteessa: oppimiseen ja tunnesäätelyyn liittyvillä alueilla aivojen harmaan aineen massa kasvaa, ja mantelitumake vastaavasti pienenee.”

Jos pelko kiehtoo, se voi johtua näistä

“Ammattilaskettelijoiden ja lumilautailijoiden parissa tehty tutkimus osoitti, että riskialttiisiin harrastuksiin hakeutuvilla on muita useammin tietty variantti DRD4-geenistä, joka vaikuttaa dopamiinireseptoreihin eli ihmisen palkitsemisjärjestelmään. Geeniä on kutsuttu ”seikkailugeeniksi”. Joidenkin aineistojen mukaan se on väestössä sitä yleisempi, mitä kauempana ihmisen alkukodista ollaan. Tutkijat ovatkin spekuloineet, että synnynnäinen seikkailunhalu olisi voinut osaltaan saada ihmiset vaeltamaan kohti uutta ja tuntematonta.”

“Kauhuelokuvat vetävät puoleensa ihmisiä, jotka hakevat emotionaalista ja älyllistä stimulaatiota. Tutkijoiden mukaan viehtymystä kauhuun voi selittää
uhkasimulaatioteorialla. Kauhuviihde on ikään kuin tapa harjoitella omaa reaktiota vaaratilanteissa. Vaikka kokemus olisi alkuun vastenmielinen, katsojat ovat valmiita kohtaamaan simuloidun vaaran, koska lopputulos on positiivinen: selviytymisen tuottama hallinnan tunne.”

Monen hyvän asian taustalla on pelko

“Kun tarkkaan katsoo, perimmäisen pelon ilmentymiä on kaikkialla. Pelkäävä ihminen uskoo jumaliin, hakee turvaa kulttuurista ja rituaaleista, kirjoittaa kirjoja ja maalaa tauluja, tutkii ja seikkailee, kerää omaisuutta, hankkii lapsia, etsii kaltaistensa seuraa ja vahvistusta totuuksilleen. Luo ympärilleen symbolien ja esineiden verkon, ajattomuuden, ikuisuuden, sielunvaelluksen, energian pysyvyyden: käsittelee rajallisuuttaan kieltämällä sen tai tekemällä siitä taidetta.”

Pelon vastavoima on turva

Jos mietit, mikä on paras tapa suojautua pelolta, älä rakenna linnakkeita vaan turvaa. Tommola kirjoittaa:

“Kaikkea ei tarvitse valaista, panssaroida, varustaa turvakameroin, selittää pois epävarmuutta harhaisen varmoilla totuuksilla. Se turruttaa, estää erottamasta isoja ja pieniä uhkia.

Luodaan sen sijaan turvaa huolehtimalla toisistamme. Kävellään siltojen yli yhdessä. On tärkeää vahvistaa kykyä sietää hankalia tunteita, mutta samalla ketään ei pidä pakottaa rohkeaksi, selviämään yksin ihmistä isommista kriiseistä. On torjuttava eriarvoistumista, joka osaltaan lietsoo pelkoa ja vihaa. Rakennettava yhteiskuntaa, jossa on hyväksyttävää pelätä, mutta jossa todellisia syitä pelätä on vähemmän.”

 

Anna Tommolan kiehtovan kirjan Pelon voima (Atena, 2023) pääset kuuntelemaan esimerkiksi Bookbeatista.

Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image
-20% alennusta tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image
Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
Saat kaupan päälle TSEMPPITARRAT kun ostat Perhekalenterin tai Hidasta elämää -kalenterin
PUOTIIN
close-image
24 tunnin ajan -50% etukoodilla TAKATALVI Pipo ja huivi -paketti 
PUOTIIN
close-image
ALE! -20% yli 40€ ostoihin!
PUOTIIN
close-image