Kirjoitin edellisessä artikkelissa siitä, että miten meitä ei lähtökohtaisesti ole lapsesta pitäen opetettu riitelemään vaan enemmänkin karttelemaan konflikteja. Riidat ei niitä karttelemalla suinkaan katoa, vaan jäävät kytemään. Miten sitten riidellään rakentavasti? Sovittelun kulmasta katsottuna itsetuntoa parantava riita rakentuu kolmesta eri vaiheesta: oman kokemuksen läpikäyminen, asettumisesta toisen asemaan eli eri näkökulmista sekä katseesta tulevaan ja silloin puhutaan ratkaisuista. Käyn tässä artikkelissa nuo vaiheet tarkemmin läpi.
Se, että kannustan ihmisiä opettelemaan riitelyn taitoja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että samalla rikottaisiin jotakin tai loukattaisiin tarkoituksella toisia ihmisiä. Restoratiivisesta ajattelusta käsin kyse on siitä, että tilanne ratkaistaan korjaavalla tavalla. Siinä mennään kohti tavoitetta, joskin riidassa nämä voivat toisinaan olla ristiriidassa. Restoratiivista toimintamallia voisi kuvailla vaikkapa seuraavasti: kiinnitetään huomiota siihen, miten rikkoutumisuhan alle joutunutta suhdetta kohdellaan.
Miten sitten riidellään rakentavasti?
Rakentavassa riitelemisessä ensimmäinen vaihe on oma kokemus ja sen läpi käyminen. Tässä vaiheessa reflektoidaan omasta kulmasta tapahtumia. Tarkastellaan sitä, että miten itse katsoo ja kokee asioita. Tässä kohtaa hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi, että ”mitä minun kulmastani on tapahtunut” tai ”mitä tunteita riitely minussa herättää”. Kyse on minun omasta kokemuksestani suhteessa riitaan. Ollaan menneessä eli mitä on tapahtunut, mutta tähän vaiheeseen ei ole tarkoitus jäädä jumiin. Tarkoitus ei myöskään ole syytellä tai päästä rankaisemaan.
Riidan aikana kyse on tahtotilasta tietynlaiseen pohjavireeseen. Vuorovaikutuksen suhteen voidaan puhua konvergenssista, jolloin strategiana on lähentyä toisen kanssa ja luoda miellyttävää tilaa kaikesta huolimatta. Konvergenssin vastakohta on divergenssi, jolloin taas luodaan epämiellyttävää tilaa.
Monesti ”ihan ok” -ratkaisut ovat hyviä.
Toisessa vaiheessa siirrytään menneestä tähän hetkeen ja kyse on silloin näkökulmista. Kun oma vinkkeli on tullut esille pyritään katsomaan riitaa toisen perspektiivistä. Nojaamme riidoissa usein olettamuksiin eli pohjalla on jotakin sellaista mikä ei pidä paikkaansa. Olimme esimerkiksi olettaneen toisen käyttäytyvän huonosti vain moukkamaisuuttaan. Eri näkökulmia kuunneltuamme voimme usein kuitenkin huomata, että taustalla voi olla jokin inhimillinen selitys. Tässä kohtaa hyvä kysymys voisi olla esimerkiksi, että ”miten valmis olen kuulemaan toisen osapuolen kokemuksia tapahtuneesta” tai ”mistä riidassa on kyse omasta mielestäni ja entä toisen osapuolen kulmasta”.
Kolmannessa vaiheessa keskitytään tulevaan eli ratkaisuihin. Nyrkkisääntönä on, että parhaat ratkaisut tulevat riidan osapuolilta eli vastauksia ei ole järkevä antaa ulkoapäin. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että monesti ”ihan ok” -ratkaisut ovat hyviä. Mitään tiettyä absoluuttista vastausta ei ole olemassa. Se, että mahdutaan samaan tilaan ja tervehditään, kun törmätään voi hyvin olla riittävä. Tässä kohtaa riitaa hyvä kysymys voisi esimerkiksi olla, että ”mitä hyötyä riidan sopimisesta on minulle itselleni ja muille” tai ”mikä on minulle riittävä ratkaisu riidassa”.
”hyvin riidelty”
Siinä missä niin usein olemme kuulleet lauseen, että ”ei saa riidellä”, niin olisi mahtava alkaa pikkuhiljaa kuulla lausetta ”hyvin riidelty”. Riidat ei niitä karttelemalla katoa, mutta hyvin riitelemällä voimme kasvaa yksilöinä ja ryhmässä. Esimerkiksi hyvissä työtiimeissä kyse ei suinkaan ole siitä, että ryhmässä ei olisi riitoja. Kyse on siitä, miten konfliktit ratkaistaan: parhaimmillaan koko tiimi nivoutuu entistä paremmin yhteen ja esimerkiksi työelämässä tämä liittyy henkisenhyvinvoinnin jälkeen aikaan ja rahaan.
Olemme laatineet yhdessä sovittelija ja vankilapastori Jukka Vänskän kanssa Riidan ratkaisu -kortit, missä kaikki nämä esittelemäni kolme vaihetta tulevat esiin. Korttien avulla voi ratkaista joko sellaisen riidan, missä itse olet osallisena tai auttaa toisia riidan ratkaisemisessa. Joskus riidat voivat jäädä kytemään pitkäksikin aikaa ja meillä ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta sopia asioita toisen osapuolen kanssa. Tällaiset pitkittyneet tilanteet voivat kuluttaa energiaa ja painaa pitkäänkin mieltä. Kortteja voi käyttää myös tällaisissa tilanteissa yksin työstämään riitaa ja lopulta vapautumaan taakasta. Tutustu kortteihin täällä.
