Kirjoittaja Noora Fagerström on sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja. Hän on monessa yrityksessä mukana joko perustajan tai sijoittajan roolissa. Tunnetuksi hän on tullut Jungle Juice Barin perustajana, jossa hän myös oli toimitusjohtajana lähes 10 vuotta. Noora on myös Diili -ohjelman neuvonantaja. Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Bonfire.fi-bisnesmedian kanssa.
Minulta kysytään usein, kuinka olen pystynyt yhdistämään yrittäjyyden ja äitiyden. Kuinka ehdin tekemään kaiken? Onko minulla vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla?
Olen yhdistänyt yrittäjyyden ja äitiyden aikatauluttamalla ne. Toisinaan se tuntuu vähän kuin palapelin kokoamiselta; paljon joutuu sovittelemaan ja sumplimaan juttuja tiettyihin rakoihin, että saa hoidettua kaiken tarvittavan. Lähes joka viikko joutuu myös siirtämään sovittuja asioita, kun tilalle tulee jotain akuutimpaa.
Kaikilla kolmella lapsellani on harrastukset eri aikoihin. Käyn itse yleensä samaan aikaan joko urheilemassa tai hoidan työasioita. Välillä teen molempia samaan aikaan, kun juoksen lenkkipolulla napit korvissa palaverissa. En kuitenkaan koe sitä erityisen ahdistavana. Päinvastoin, tykkään kun voin itse päättää miten oman työni järjestän. Yleensä teen sen siten, että pystyn viettämään mahdollisimman paljon aikaa lasteni kanssa.
Näin ei ole aina ollut.
Herätys, jonka äitinä koin
Kun esikoiseni oli noin 5-vuotias, hän kysyi eräänä iltana, voisinko kasata hänen kanssaan palapeliä. Vastasin, ettei äiti juuri nyt ehdi, koska on pakko tehdä yksi työjuttu. Hän näytti hyvin pettyneeltä, ja kysyi, miksei minulla ole ikinä aikaa iltaisin hänelle. Tämä pysäytti minut. Tietokone meni kiinni ja leikin hänen kanssaan loppuillan, jolloin mieheni piti seuraa muille lapsille.
Silloin päätin, että illat ovat viikonlopun lisäksi pyhitetty lapsille. Kone aukeaisi uudelleen vasta sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tämä tapahtui sillä seurauksella, että yöuneni lyhenivät. Menin arkena lähes aina nukkumaan klo 01-02 välillä ja herätys oli aamulla seiskalta. Viikonloppuisinkaan en saanut univelkaani nukuttua pois ja olin sen seurauksena kärttyinen äiti. Olin todella väsynyt ja toisinaan tunsin rytmihäiriöitä. Jaksoin vuoden verran tuota rumbaa, kunnes päätin toistamiseen, että nyt saa riittää, myös kehoa täytyy kuunnella. Työt eivät tekemällä lopu, joten niitä pitää priorisoida paremmin.
Turha stressata tekemättömistä asioista liikaa, teen sen minkä koen tärkeäksi.
Apua kannattaa osata pyytää
Aikaa ei koskaan ole riittävästi kaikkien asioiden hoitamiseen. Aina on jokin homma kesken, niin työelämässä kuin kotona. Kotona tykkään tehdä asioita fiiliksen mukaan ja kuuntelen yleensä samalla äänikirjaa. Se tekee työskentelystä ja puuhaamisesta mielekkäämpää, ja samalla sivistää.
Olen matkan varrella myös oppinut kysymään rohkeasti apua. Jos tarvitsen esimerkiksi lastenhoitoapua, niin kysyn siihen asti, kunnes lista loppuu. Tarjoan myös itse apua, ja otankin usein ystävieni lapsia niin päivävierailulle kuin yökyläänkin, välillä useammaksikin päiväksi. Mielestäni elämässä pääsee paljon helpommalla kun autamme toinen toisiamme. Avun saamisesta ja sen antamisesta tulee lisäksi hyvä mieli. Hyvä tukiverkosto on pelastanut minut ja mieheni monta kertaa.
Lapset ovat olleet mukana jos jonkinlaisissa tilanteissa; tukuissa, työhaastattelutilanteissa, vuokraneuvotteluissa, avajaisissa sekä erinäköisissä palavereissa. Aina ei ole siis hoitajaa löytynyt ja työt on ollut silti pakko hoitaa. Useimmiten tilanteet ovat menneet hyvin, mutta muutaman kerran olen poistunut paikalta huutavan lapsen kanssa. Ihminen on kuitenkin erittäin sopeutuvainen, ja huumorilla pärjää pitkälle. Vaikeissa hetkissä helpottaa, että ajattelee sen olevan väliaikaista.
Olen aina halunnut onnistua yrittäjänä ja tehnyt paljon töitä sen eteen. Sen lisäksi olen asettanut tavoitteita ja kerännyt ympärilleni kannustavia ihmisiä. En käytä aikaa vatvomalla menneitä, vaan suuntaan energiani kohti tulevaa. Menneille asioille kun ei voi mitään enää jälkeenpäin, mutta niistä voi ottaa opikseen. Toisinaan vertaan itseäni muihin yrittäjiin, koska haluan saada itsestäni enemmän irti, ja se toimii minulle motivaattorina.
Kim Väisästä lainaten: onnistuminen on aina suhteessa omiin tavoitteisiin!
Minkälainen on hyvä äiti ja hyvinvoiva yrittäjä?
Koen sen jotenkin niin, että hyvä äiti on läsnä, kannustaa, kuuntelee ja on kiinnostunut lapsen tunteista ja ajatuksista. Hän tykkää tehdä erilaisia asioita yhdessä ja opettaa lapselle uusia taitoja. Tähän pyrin itse, mutta tietenkin on erilaisia ajanjaksoja elämässä, eikä aina ole mahdollista olla sellainen äiti, joka haluaisin olla.
Myös vaikka olisi minkälainen vaihe elämässä, niin ravinto, liikunta ja uni ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa. Mitä paremmin ihminen voi, sitä paremmin hän pystyy käsittelemään stressiä ja muita vaikeita asioita.
Aina on parannettavaa jollain osa-alueella; äitiydessä, puolisona, ystävänä, ihmisenä tai työelämässä. On kuitenkin myös hyvä välillä pysähtyä miettimään, mitä elämässä on ja olla kiitollinen siitä sen sijaan, että koko ajan miettisi mitä voisi tehdä paremmin.
Tämä artikkeli on osa Bonfire.fi -bisnesmedian ja Hidasta elämää -hyvinvointimedian välistä sisältövaihtoa. Bonfire.fi -bisnesmedia on yli 170 bisnesvaikuttajan sisällöistä pääosin koostuva arvopohjainen ja moniääninen media, joka haluaa sisällöillään rohkeasti ravistella olemassa olevia liike-elämän rakenteita.
