Minulle erityisherkkänä levollinen nukkuminen on ollut nuoresta asti enemmän tai vähemmän haaste. Vaikka fysioterapeutin ammattini kautta olen oppinut monia keinoja unen laadun parantamiseen, eivät ne aina tunnu toimivan, vaan herkkä hermostoni elää aika ajoin omaa ylivirittynyttä elämäänsä.
Aina en minäkään ammattilaisena kykene “hallitsemaan” tilannettani riittävästi, ja tämä tuo itselle usein huonommuuden tunteita – autanhan itse työssäni unettomuudesta kärsiviä ihmisiä. Toisaalta olen oppinut ajattelemaan asiasta niin, että omien kokemusteni kautta ehkä ymmärrän paremmin asiakkaitani, mitä kaikkea he käyvät omissa unettomuuden haasteissaan läpi.
Omissa nukkumisen haasteissani olen huomannut, että synnynnäinen herkkyyteni vaikuttaa uneen – ei vain negatiivisissa stressiä aiheuttavissa tilanteissa – vaan myös silloin, kun on tapahtunut jotakin positiivista ja innostavaa!
Esimerkiksi muutama vuosi sitten innostuin kello 22 illalla selailemaan netin matkakohteita kesälomaa ajatellen. Tämä aktiivinen selailu taisi kestää pari tuntia ja se päättyi siihen, että varasin ihan ikioman “A-luokan” matkan Kreikkaan! Kuinka ollakaan, tällaisen positiivisen ylivirittymisen jälkeen en sitten saanutkaan moneen tuntiin nukutuksi 🙂
Unettomuusasiakkaitteni kohdalla olen havainnut, että suurimmalla osalla on erityisherkkyyden piirteitä. Erityisherkät ovat tyypillisesti tunnollisia ja muiden tarpeet huomioon ottavia ihmisiä, jopa empaatikkoja. Näin he myös stressaantuvat ja kuormittuvat helpommin, mikäli he kokevat riittämättömyyttä töistä tai keskittyvät vain auttamaan ja tukemaan muita – usein oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Stressiin liittyvä hermostollinen ylivirittyminen onkin todennäköisin syy sekä unensaanti- että yöheräilyongelmiin. Normaalissa vuorokausisyklissä meidän tulisi illan aikana laskeutua vähitellen parasympaattisen eli rauhoittavan hermoston aktiivisuuteen. Tämä hermostollinen rauhoittuminen on edellytys laadukkaalle yöunelle, jolloin myös heräämme aamulla virkistyneinä uuteen päivään.
Niin sanotun unihygienian lisäksi olen koonnut tähän alle viisi helppoa ja yksinkertaista vinkkiä, joita voit kokeilla nukahtamisen mahdollistamiseksi. Unihygieniasta saat lisätietoa unettomuutta käsittelevästä kirjallisuudesta.
- Auta kehoasi tuntemaan turvan tunnetta keskittymällä siihen, miten kehosi lepää alustaa eli patjaa vasten. Helpoin asento on aluksi selinmakuu. Tee itsellesi kysymys: “Voinko antaa keholleni luvan olla täysin alustan kannateltavana?” Mikäli huomaat kehossa osia, joissa tuntuu lihasjännitystä, voit koettaa lempeästi sallia tämän osan laskeutua kannatteluun. Jos se ei onnistu, voit antaa jännityksen olla juuri niin kuin se on, sekin on ihan ok.
- Havainnoi hetki hengitystäsi pitäen kämmeniä vatsan päällä, huomaatko vatsalla liikettä? Anna hengityksen kulkea juuri niin kuin se kulkee, kysy itseltäsi: “Voinko sallia uloshengityksen laskeutua omalla painollaan loppuun asti?”. Luota aina siihen, että aivot kyllä huolehtivat sisäänhengityksen tulosta, stressaantuneena se vain tulee hieman liian kiireisesti esiin. Sen vuoksi sinun kannattaa huolehtia lempeästi siitä, että uloshengityksellä on oma tilansa ja aikansa <3
- Kokeile keskittää huomiosi kielen rentouteen. Jos olet stressaantunut, kielikin on jännittynyt. Kieli on rentona, kun se lepää pehmeänä kitalakea vasten. Tarkista samalla, puretko hampaita yhteen – jos puret, pyri saamaan tilaa ylä- ja alaposkihampaiden väliin. Kun saat kielesi rennoksi, voit huomata, että rentous leviää muuallekin kehoon.
- “Venyttele” silmiäsi: pidä silmät suurella auki, liikuta silmiäsi hitaasti isoa ympyrää kolme kertaa molempiin suuntiin. Toista nämä liikkeet myös silmät suljettuina samalla kun hengität syvään. Lopeta harjoitus venyttämällä yläraajojasi ylös-taakse samalla syvään hengitellen.
- Pidä yöpöydällä aina varalla kynä ja paperia. Jos heräät yöllä ja alat saman tien miettimään esim. tulevan työpäivän tehtäviä, voit kirjoittaa ne paperille ylös. Muuten saatat alkaa murehtia asian unohtamista, mikä myös omalta osaltaan vaikeuttaa nukahtamista.
Kehon ja mielen kokema “turva” auttaa hermostoa laskeutumaan parasympaattisen hermoston aktiivisuuteen, jolloin unensaanti ja palauttava uni mahdollistuvat. Mieti lopuksi, mikä omalla kohdallasi voisi edistää parhaiten tätä turvan kokemusta.
Levollisia öitä!