Olen ollut esimiehenä muiden tai omassa yrityksessäni viimeiset 10 vuotta. Olen itse aina vierastanut hierarkioita ja sitä, että joillain on vastuu ja valta ja toiset koittavat selviytyä noiden kahden painolastin alla. Olen jopa kapinoinut hierarkiaa vastaan – nuorempana vain en ymmärtänyt miksi.
Kun astuin ensimmäistä kertaa esimiehen saappaisiin alle kolmekymppisenä ajattelin, että olen onnistunut työssäni, mikäli teen itsestäni tarpeettoman. Tämä tarkoittaa sitä, että kannustan, opetan ja nostan tekijöitä siinä, mihin heidän potentiaalinsa luonnostaan kasvaa. Kun huomaan, että he ovat kasvaneet ammattitaidossa ”ylitseni”, olen onnistunut.
Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt, miksi näin ajattelin. Jokainen tekijä on nimittäin oman työnsä asiantuntija, todellinen rautainen ammattilainen. Toki alussa jokainen tarvitsee ohjausta ja oppia, mutta muutamien kuukausien ja vuosien jälkeen, hän todella on asiantuntija. Ja hän on parempi asiantuntija kuin minä.
En voi esimiehenä mennä kertomaan muille, miten asioita pitää tehdä tai miten tulevaisuudessa toimitaan. Esimiehenä voin kuulla asiantuntijoita ja sitä tietoa, mikä heillä on kertynyt omassa päivittäisessä työssään – jota minä en tee! Ja tämä on tärkeää: Minä en ole muiden työn asiantuntija! Minä en voi esimiehenä tehdä päätöksiä pelkän kannattavuuden tai numeroiden valossa, mitä on järkevää tehdä. Vain oman työn asiantuntija voi sen tietää, ja minun pitää olla valmis kuulemaan tuo tieto.
Ilman asiantuntijoita eli työntekijöitä ei ole esimiehiä eikä yhtään kannattavuuslaskelmaa. Ja se olisi hyvä pitää mielessä. Yritysten arvo perustuu työntekijöidensä eli asiantuntijoidensa työlle, ja tuosta arvosta pitäisi jokaisen esimiehen olla kiinnostunut ja antaa sille tilaa. Koen olevani kuin valmentaja, joka sparraa asiantuntijoita parhaaseen mahdolliseen potentiaaliin: asiantuntijat ovat oman työnsä tähtiä ja heidät pitää auttaa loistamaan!
Hierarkkisen asenteen tai asetelman haaste on se, että mikäli työntekijä joutuu valtasaappaan alle, hän ei myöskään koe tarvetta ottaa vastuuta. Hän kokee olevansa koneiston osa. Häneltä kysyttiin, mutta häntä ei kuunneltu. Hän tyytyy tekemään, mitä ”käsketään” – kuinka paljon ideoita, asiantuntemusta ja potentiaalia tällaisessa hukataankaan!
En tarkoita sitä, ettenkö tekisi oman yritykseni kohdalla päätöksiä siitä, mikä on järkevää ja mikä ei. Tarkoitan sitä, että esimiehen tehtävä on kuulla asiantuntijoitaan, jotta hän osaa tehdä oikeita päätöksiä ja valmentaa heitä oikeaan suuntaan. Oikeaa päätöstä ei voi tehdä pelkkiä lukuja tuijottamalla.
En siis usko hierarkioihin ja siihen, että joku käskee ja muut tekevät. Tai että joku tutkii laskelmia ja pystyy siten saamaan parhaan potentiaalin esiin asiantuntijoistaan. En usko, että tulevaisuudessa voidaan menestyä, jollei jokaisen asiantuntijan arvoa ymmärretä.
Olkoon tämä samalla kiitospuheenvuoro ihan jokaiselle asiantuntijalle, työntekijälle: Sinä loistat ja saat loistaa – ihan vaan tekemällä sitä, mitä parhaiten osaat!
Jos haluat kirkastaa ajatuksiasi ja muistuttaa itseäsi siitä, mikä on sinulle itsellesi olennaista ja tärkeää, Voimauttavat kysymykset -korttipakkaa voi käyttää herättämään ajatuksia tai keskustelua: Ripusta tai kiinnitä kortteja kotiisi tai työtilaasi muistuttamaan olennaisista kysymyksistä – ja vastauksista. Kortteja voi myös käyttää työpaikalla keskustelun avaajina ja suuntaajina. 
