Teksti: Sanna Wikström
”Pling!” (käännä sivu)
Minulle, 80-luvun lapselle, kirjan kuuntelu on nostalginen juttu. C-kasetti sujautettiin kasettipesään – heti sen jälkeen, kun kasetti oli kynällä tai pikkusormilla kelattu siihen kohtaan, mihin viimeksi kuuntelu jäi. Vanhemmat välttyivät sadannen kerran lukemasta jokapäiväistä Nalle Puhia, kun osasin kelata ja kuunnella sadun itse.
Ajattelin, että voin jakaa omien lasteni kanssa saman kuuntelunostalgian, kun löysimme kaupasta satuja CD-levyllä. Mietin kuumeisesti, missä nykyään voisi CD-levyjä soittaa. Muistin, että mökkimme edellisiltä omistajilta jääneessä irtaimistossa oli jättimäisen kokoinen pölyttynyt CD-soitin, joka oli ”varastoitu” (huh, miten en muistanutkaan, kuinka suuria nuo laitteet olivat – ja kuinka paljon ne keräsivät pölyä!). Nykyään äänikirjat eivät vaadi – onneksi – mankkaa, vaan ne kulkevat puhelimessa tai tabletilla mukana: autossa, junassa, eri huoneissa…
Kuuntelu on kyllä mieletön juttu verrattuna liikkuvaan kuvaan, koska lapsi saa itse luoda mielikuvituksella maailmoja – sen sijaan että kaikki tarjoillaan valmiina. Lasten kokemuksessa kuunteluhetki, jossa ei katsota mitään (ruutua tai kirjaa), selvästi rauhoittaa tunnelmaa. Ehkä rauhallisesta tunnelmasta johtuen, lapset myös usein pyytävät äänikirjoja. (Joku ehkä muistaa lapsuudestaan radioiden kuunnelmat – mikä fiilis kuuntelussa oli!) Meidän lastemme suosikkeja ovat esim.
Supermarsut
Reuhurinteet ja
Mauri Kunnaksen kirjat.
Aikuiselle äänikirjoissa taas on se ihana juttu, että näköaisti ei ole sidottuna kirjaan, eli kirjahetkiä mahtuu enemmän päivään. Mutta nostalgia, se on se kaikkein tärkein: Kun lapsena oppii jonkun asian, johon liittyy kiva tunnelma, pääsee aikuisenakin palaamaan samaan kiireettömään tunnelmaan aina, kun kuuntelee tarinoita. Seuraavan kuukauden aikana, kun Storytel tarjoaa meille ja teille Hidasta elämää -tyypeille ilmaisen kuuntelukuukauden*, aion kuunnella jonkun seuraavista:
- Depressiopäiväkirjat
- Juurihoito (tämä on ollut hyllyssä jo pitkään, mutta omia lukuhetkiä on ollut liian vähän)
- Ole itsellesi armollinen – Kirja hellittämisestä ja riittävyydestä (ensimmäinen Hidasta elämää -kirjaperheen äänikirja)
- Pysähdy – Olet jo perillä
(Ajattelin myös testata muutamaa englanninkielistä meditaatiota…)
