Lomakauden alla on hyvä aika pysähtyä kysymään, mitä minulle kuuluu. Minkälaista palautumista keho ja mieli kaipaavat tänä vuonna? Miten työvaihteen saisi vaihdettua vapaalle? Lomastressistä puhutaan ennen lomille lähtöä. Seuraavaksi keskustellaan stressaavasta lomasta ja ennen kaikkea työhön palaamisen aiheuttamasta stressistä. Diacorin johtava psykologi Tuija Turunen ymmärtää tämän keskustelun hyvin. Mutta tarvitseeko lomasta stressata?
Turusen mukaan kyse on laajemmin ottaen psyykkisen ja fysiologisen palautumisen merkityksestä. Työ- ja vapaa-ajan tasapainosta huolehtiminen on tärkeää ympäri vuoden, mutta ihminen tarvitsee kyllä välillä muutaman kunnon lomajakson ja sen lisäksi vielä pidemmän viikonlopun tai ainakin elämän rauhoittamishetken aina silloin tällöin. Ihminen kun ei ole kone – onneksi.
– Kyse on omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Sitä varten olisi hyvä oppia tunnistamaan omia stressivaroitusmerkkejään ja pyrkiä säätelemään stressitasoa pitkin vuotta. Tyypillisiä kuormittuneisuuden varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi erilaiset uniongelmat, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys tai tunne, ettei saa mitään tehdyksi. Joskus ihminen ei huomaa kuormittumistaan tai tottuu siihen. Näissä tapauksissa ylikuormituksesta ei välttämättä ehdi palautua loman aikana, sillä mitä suuremmaksi kuorma on kertynyt, sitä kauemmin mieleltä ja keholta kestää palautua siitä.
Turunen sanoo, että modernissa maailmassa monet meistä ovat kiinni työelämässä tavalla, joka hämärtää työn ja vapaa-ajan välisen rajan. Tästä huolimatta jokaisen pitää joskus löytää aikaa, jolloin aivot saavat olla rauhassa työasioilta. Määrä on toki työ- ja työntekijäkohtainen. Varsinkin monelle yrittäjälle työ on elämäntapa, josta ei irrottauduta kokonaan juuri koskaan. Yrittäjänkin kannattaa kuitenkin muistaa työstä irrottautumisen merkitys. Irrottautuminen voi olla myös erilaisten asioitten tekemistä. Sitäkin voi kutsua lomaksi tai aivojen lepuuttamiseksi.
Lomaan latautuu paljon odotuksia
Voidakseen lomailla hyvillä mielin moni haluaa ennen lomalle jääntiään saada pöydän siivottua. Tällöin tunne, että ”kaikki on saatava alta pois”, voi saada aikaan painostavan olon. Ihan putipuhtaaksi pöytää ei välttämättä saakaan, joten keskeneräisiä asioita kannattaa kirjata ylös tai siirtää mahdollisten sijaisten tehtäväksi. Silloin keskeneräiset työasiat eivät kuormita muistia lomalla.
Loman suunnitteleminen on monelle kaikkein hienointa, vaikka suunnitelmat sitten loman aikana muuttuisivatkin. Varsinainen lomanaikainen stressi kumpuaa yleensä vapaalle ladattavista liiallisista odotuksista. Monet meistä ymmärtävät järjen tasolla, että yhden loman aikana ei ehdi tehdä kaikkea ja että säälle ei vain voi mitään. Tunnetasolla tilanne voi kuitenkin olla eri. Vaihtoehtoisia lomanviettosuunnitelmia kannattaakin ennakkoon miettiä.
– Kovin tiukasti suunniteltu ja aikataulutettu loma voi ylläpitää stressitasoa, eikä palautuminen pääse alkuun. Työarjen vastapainoksi olisi hyvä olla aikataulutonta, kalenteritonta aikaa. Varsinkin lapsiperheissä on tärkeää, että on myös aikoja, jolloin ei tehdä mitään erityistä. On tärkeää, ettei lomasta synny lisästressiä, kilpailua tai suorittamista. Loma on positiivinen asia ja oikein hyvää aikaa itsehuollolle.
Turusen mukaan loma-aikana myös mahdolliset pinnan alla kyteneet ihmissuhdeongelmat voivat tulla pintaan. Moni ehtii vasta lomalla miettiä esimerkiksi parisuhdettaan. Vuoden aikana kuitenkin kasvetaan ja muututaan. Kaikki perheenjäsenet eivät halua tehdä samanlaisia asioita lomallaan, joten neuvotteluja on hyvä käydä ja kompromisseja tehdä. Lomalla ehtii hyvin myös olla eri mieltä ja riidelläkin, mutta toivottavasti aikaa riittää myös sopimiseen. Varsinkin pidemmällä lomalla myös alkoholinkäyttö voi helposti lisääntyä.
Turunen neuvoo, että – jos vain on mahdollista – sähköposteja ja työasioita ei kannata katsella kesken loman. Jokaisen kannattaa miettiä, auttaako sähköpostin tarkistaminen ”pysymään positiivisesti kartalla” vai tuoko se työasiat rasittavalla tavalla mieleen. Jos saat hienoja työhön liittyvä loistavia ideoita, kirjoita ne muistiin. Erilainen tekeminen on lomalla oleellisen tärkeää. Se irrottaa aivot työmoodista ja edesauttaa palautumista.
– Usein työasiat alkavat tulla hiljalleen mieleen loman loppupuolella. Sen voi noteerata, mutta sen ei pidä antaa häiritä. Se on valmistautumista arkeen. Kun loman aikana on ehtinyt palautua, on töihinkin taas valmis palaamaan hyvillä mielin.
Kannattaa myös muistaa pitää huolta työn ja levon vuorottelusta lomajaksojen välilläkin.
– Älä elä lomasta lomaan, vaan elä hyvää elämää pitkin vuotta. Nauti hetkestä ja huomaa hyvät asiat myös arkena, neuvoo psykologi.
Kolme vinkkiä lomalle lähtijälle
- Valmistaudu hyvissä ajoin – omalla tavallasi. Jos sinulle on tärkeää jättää pöytä siistiksi, aloita siivous hyvissä ajoin.
- Jos töitä jää rästiin, kirjoita ne lapulle muistiin tai anna sijaisen tehtäväksi.
- Mieti jo ennen lomaa, mitä sinulle kuuluu ja kuinka voit – eli mitä kehosi ja mielesi tarvitsee.
Kolme vinkkiä lomalla olijalle
- Anna itsellesi kiireetöntä aikaa palautua varsinkin muutamana ensimmäisenä päivänä.
- Älä kilpaile tai suorita lomaa. Vietä itsesi näköistä lomaa – älä vertaile.
- Uskalla olla myös tekemättä mitään.
Kolme vinkkiä lomalta palaajalle
- Kun työasiat alkavat tulla mieleen loman loppupuolella, huomaa ne, mutta älä jää niihin kiinni.
- Kun tulet työpaikalle, on hyvä aika miettiä, kuinka huolehdit itsestäsi pitkin tulevaa vuotta.
- Viipyile hyvissä muistoissa ja talleta niitä myös kehon ja mielen muistiin. Hyviä hetkiä voi luoda myös työpäivinä: voit esimerkiksi kävellä työmatkasi tai käydä ulkona syömässä.
