Mitä yhteistä on kahvilla ja ilmastonmuutoksella?

Mitä ajattelit, kun viimeksi joit kupin kahvia?

Ajattelitko kädessäsi olevan kupin sisältöä – kahvin lämpöä, makua, tuoksua, maidon tai makeutuksen määrää, sen tarjoamaa piristystä tai hetken hengähdystaukoa, tai mietitkö kenties, monesko kupillinen mahtoi jo saman päivän aikana olla kyseessä?

Tai ehkä ajattelit viimeksi lukemaasi uutista, päiväkodista tullutta viestiä, työpaikalla seuraavaksi odottavaa palaveria, auton jarrujen tarkistuttamista, sitä aamiaispöydässä puolison kanssa kesken jäänyttä keskustelua, joka edelleen vähän kaihertaa…

Ehkä mikään näistä tässä listatuista asioista ei ole käynyt mielessäsi viimeisimmän kahvihetkesi aikana. Ehkä et ajatellut yhtään mitään, ja keskityit vain nauttimaan kahvistasi ja tuokiostasi kaikessa rauhassa.

Varsin todennäköisesti et kahvihetkesi aikana ajatellut ilmastonmuutosta – mutta ehkä olisi pitänyt.

Me suomalaiset olemme tunnetusti kahvikansaa. Ylellisestä, kahvikutsujen juhlajuomasta kauan sitten arkiseksi ja päivittäiseksi muuttunutta mustaa virkistettä juodaan Suomessa miljoonia kupillisia päivittäin. Kahvia saa – joko paikan päällä tai mukissa mukaan – liki mistä tahansa, milloin tahansa, ja kahvitarjoukset ovat taattuja ruuhkan aiheuttajia ruokakaupoissa.

kahvisakki

Jos ei oteta huomioon intohimoisia kahvi-intoilijoita, jotka saattavat käyttää kahvinautintoonsa huimasti aikaa, vaivaa ja rahaa, monille meistä kahvipakettia ostaessa valintakriteereinä toimivat ensisijaisesti merkin tuttuus ja edullinen hinta. Harva uhraa montaakaan ajatusta sille, mistä ja miten kahvipavut ovat suomalaisen paahtimon ja jauhatuksen kautta siihen kaupan hyllyllä odottavaan kahvipakettiin päätyneet.

Kahvin matka Suomeen alkaa usein Itä-Afrikasta tai Etelä- tai Latinalaisesta Amerikasta, joissa ilmastonmuutos on jo alkanut vaikuttaa kahvintuotantoon monin tavoin, jotka vaikeuttavat entisestään muutenkin raskasta kahvinviljelijöiden työtä. Lämpenevä ilmasto saa kahvipavut kypsymään nopeammin, mikä heikentää kahvin laatua. Lämpötilan nousu edistää myös kahvipensaita vaivaavien tuholaisten ja kasvitautien lisääntymistä. Erityisen paljon lämpötilan vaihteluista kärsii kahvipensaista suosituin arabica-lajike, jonka pavuista valmistetaan jopa 75% kaikesta tuotetusta kahvista.

Tekninen avustaja Carlos Enrique Ramírez Díaz ja Reilun kaupan kahvinviljelijä Carmeline Carranza Diaz keskustelevat taimitarhassa kahvipensaiden taimien äärellä Guatemalassa. Kuva: Sean Hawkey.
Tekninen avustaja Carlos Enrique Ramírez Díaz ja Reilun kaupan kahvinviljelijä Carmeline Carranza Diaz keskustelevat taimitarhassa kahvipensaiden taimien äärellä Guatemalassa. Kuva: Sean Hawkey.

Suuren osan maailman kahvista kasvattavat pienviljelijät, joiden usein vuoristoisilla alueilla sijaitsevat tilat ovat kastelun suhteen pitkälti sadeveden varassa. Lämpötilan nousu lisää kastelutarvetta, ja monilla pienviljelijöillä ei ole varaa kalliiden kastelujärjestelmien rakentamiseen. Lisäksi sateiden määrän lisääntyvä vaihtelu ja saapumisen aiempaa vaikeampi ennustettavuus voi vähentää satomääriä, jos sateet eivät osu oikeaan aikaan, eli kahvipensaan kukintaan tai marjojen kypsymisen ajankohtaan.

Toisin sanoen: kahvilla ja ilmastonmuutoksella on paljonkin yhteistä. Mutta mitä se sitten tarkoittaa sinun päivittäisen kahvikupposesi kannalta?

Esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa kahvisadot voivat vaihdella rajusti vuosittain niin määrän kuin laadun osalta. Tämän seurauksena todennäköisesti nauttimasi kahvikupillisen hinta nousee, varsinkin vuosina, jolloin sääolosuhteiden vuoksi sato jää poikkeuksellisen heikoksi. Vaikeutuvat olosuhteet voivat myös saada kahvinviljelijät siirtymään viljelemään muita kasveja, jos jo ennalta rankka kahvinviljely, josta saa huonon korvauksen, muuttuu taloudellisesti entistä kannattamattomammaksi.

kahvipavut

Onneksi kahvinautintosi tulevaisuudenkuva voi olla myös toisenlainen.

Reilun kaupan yhdistys on aloittanut yhteistyön erityisesti Keski-Amerikan kahvinviljelijöiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Sen puitteissa on esimerkiksi vaihdettu vanhoja kahvipensaita paremmin lämpöä sietäviin ja tuholaisia vastustaviin lajikkeisiin sekä koulutettu viljelijöitä mm. kahvipensaisiin iskevän kahviruoste-taudin torjumisessa sekä luomulaatuiseen viljelyyn sopivien lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytössä.

Jokainen kupillinen reilua kahvia, jonka juot on suora kädenojennus kaukomailla asuville kahvin pientuottajille. Valitsemalla Reilun kaupan kahvin tarjoat sen kasvattaneelle kahvinviljelijälle toimeentuloa, ja samalla paremmat mahdollisuudet toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi.

kahvikuppi

Ehkäpä siis ensi kerralla, kun tartut reiluun kahvikuppiisi, voit kahvistasi nauttiessasi ajatella samalla  ilmastonmuutosta – mutta ennen kaikkea myös sitä, miten olet ollut itse auttamassa kahvin pienviljelijöitä saamaan elantonsa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.

Aikamoinen saavutus yhdelle kahvitauolle.

Kansainvälisen Reilu kauppa -järjestön pyrkimyksenä on taata alkutuottajille – kehitysmaiden pienviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille – kohtuullinen toimeentulo ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Reilun kaupan kanssa yhteistyötä tekevät kahvinviljelijät saavat myymästään kahvista vähintään takuuhinnan, joka kattaa tuotannon kustannukset ja joka ei ole sidoksissa kahvin markkinahintojen heilahteluun – paitsi jos maailmanmarkkinahinta on takuuhintaa korkeampi, jolloin tuottajalle maksetaan sitä.

Järjestö maksaa viljelijäyhteisöille myös koko yhteisöä kehittäviin hankkeisiin tarkoitettua Reilun kaupan lisää, joka käytöstä yhteisö päättää itse. Reilu kauppa pyrkii myös monin muin tavoin edistämään ja parantamaan viljelijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä mm. tarjoamalla heille koulutusta ja tukea esimerkiksi uusien toimeentulovaihtoehtojen löytämisessä.