Kello oli seitsemän illalla. Valtava määrä töitä odotti tekemistä. Ne oli saatava valmiiksi ennen aamua, mutta ennen kuin niihin ehtisi käsiksi, oli vietävä koirat ulos. Niitä oli kaksi: emokoira Kerttu ja sen pentu Varpu.
Kiersimme tutun lenkin. Sen päätteeksi päästin koirat vapaaksi. Oli pimeää. Noukin maasta kepin ja viskaisin sen ilmaan. Koirat rynnistivät perään.
Samassa ilmaa halkoi hyytävä huuto. Juoksin äänen suuntaan. Varpu seisoi kaula pitkällä ja tärisi, ja Kerttu nuoli sen korvia. Keppiä ei näkynyt missään.
Yhtäkkiä Varpu alkoi oksentaa. Verinen möykky singahti sen sisuksista sohjoon. Säikähdin. Koira otti pari horjuvaa askelta ja oksensi uudelleen. Verinen vana halkoi pihaa kuin ohut, punainen lanka. Hätäännyin. Koira oli lähes tajuton. Kauhukuvat vilisivät päässäni. Varpu henkitoreissa. Varpu maahan tuupertuneena. Varpu kuolleena.
Tärisevin käsin lähdin viemään koiria kotiin. Sisälle päästyäni soitin eläinlääkäriin. “Suljemme juuri, mutta soita Viikkiin”, sieltä sanottiin. Soitin eläinsairaalaan ja kuvailin tilanteen. Minulle sanottiin, että kannattaisi lähteä tuomaan koiraa heti.
Perillä Varpu tutkittiin. Odotin, pelkäsin ja toivoin. Kun lääkäri kolmen tunnin kuluttua kutsui tapaamiseen, hän sanoi ettei diagnoosi ollut vielä selvillä. Koira joutuisi aamulla tähystykseen ja sitä varten sen oli jäätävä yöksi sairaalaan. Koiran nielurustossa ammotti valtavan kokoinen reikä.
Toivo ylläpitää elämää
Ennen poislähtöäni kysyin: “Selviääkö se? Onko meillä toivoa?”
Lääkäri katsoi pitkään ennen kuin vastasi: “Ainahan sitä on, mutta kuinka paljon, riippuu tilanteesta, ja sitä emme tällä hetkellä tiedä.”
Itkua nieleskellen ajoin takaisin kotiin.
Portilla tarkistin postin. Laatikon pohjalla oli kortti, jossa oli punaisia, läiskämäisiä kukkia ja niiden yllä hopeisin kirjaimin teksti: Aina on toivoa.
Kortin lähettäjä oli kurssitoverini edelliseltä kesältä.
Tuona iltana sain toivoa hetkellä, jolloin itselläni ei sitä enää ollut. Koirani selvisi hengissä. Sen revennyt nielurusto poltettiin umpeen, mutta siihen jäi elinikäinen vamma. Minä puolestani oivalsin, että satunnainen kortti kuolemanuhan hetkellä voi ylläpitää toivon elämästä.
Miksi toivo on tärkeää?
Tutkija Barbara Fredricksonin mukaan toivo on yksi kymmenestä suurimmasta tunteesta. Siitä on meille monenlaista hyötyä.
1. Se auttaa asettamaan itselle merkityksellisiä tavoitteita: vaikkapa juoksemaan maratonin, vaihtamaan työpaikkaa tai löytämään elämänkumppanin.
2. Se auttaa ylläpitämään uskoa siihen, että voimme omalla toiminnallamme myös saavuttaa nuo tavoitteet.
3. Se auttaa näkemään useampia eri vaihtoehtoja eri tilanteissa. Tämä taas tuo elämään lisää joustoa, mikä puolestaan vahvistaa kokemusta omasta hyvinvoinnistamme.
4. Se auttaa näkemään mahdollisuuksia myös niissä tilanteissa, jotka lähtökohtaisesti ovat raskaita ja haastavia. Tutkimusten mukaan yhden negatiivisen ajatuksen neutraloimiseen tarvitaan peräti kolme myönteistä. Toivolla on tässä keskeinen rooli.
5. Henkisten kolhujen yhteydessä toivo ylläpitää elämänvoimaa ja uskoa siitä, että asiat voivat kääntyä myös parempaan suuntaan.
Voisiko minuutti aamulla muuttaa koko päivän?
Koska vaikealla hetkellä saamani kortti valoi mieleeni toivoa, aloin miettiä miten kannustavia kortteja voisi hyödyntää arjessa. Kenties aiheesta voisi kirjoittaa kirjan ja liittää tueksi pakan kortteja? Yksi hyvän mielen taito per kortti – sen yksinkertaisempaa ei voisi olla!
Nyt tuo ajatus on nähnyt päivänvalon. Kortit nimesin Hyvän mielen korteiksi ja kirjasta tuli Hyvän mielen taidot. Niiden perusidea on, että hyvä mieli on taito, jota voi harjoitella. Jopa minuutti aamulla riittää.
Kun mielen kohdentaa rakentavaan ajatukseen, tuo ajatus alkaa kasvaa. Kun mielensä virittää heti aamusta, se vaikuttaa koko päivään. Jos joka päivä tekee näin, elämä alkaa vähin erin muuttua. Kokeilujen kautta ajatukset voivat muuttua toiminnaksi.
Kun siis seuraavan kerran saat itsesi kiinni ajattelemasta, ettei tästä kuitenkaan mitään tule, mieti vielä hetki. Kenties voit lannistumisen sijaan valitakin tällä kertaa toivon.
MAARETTA TUKIAINEN
Kirjoittaja on tietokirjailija ja muutosvalmentaja.
Instagram @maaru
Twitter @Maaretta
https://www.facebook.com/hyvanmielentaidot/
www.hyvanmielentaidot.fi
#hyvänmielenminuutti
