Kati Sarvela on kuhmolainen emäntä, hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP Trainer ja tietokirjalija. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet tietoisuustaidot; luovat transsi-, itsehypoosi ja meditaatiotilat. Sarvela on kirjoittanut vuonna 2013 viimeisen kirjansa luovasta peilaavasta kirjoittamisesta tietoisuustaitona (Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona). Sarvela on kirjoittanut useampaa blogia jo vuosia, joista aktiivisimmat tällä hetkellä ovat Anna ja hänen ystävänsä sekä Mielen monet puolet. Sarvela on myös kahden syövän jälkeen sairauden kokemusasiantuntija.
PINTARAAPAISUA HITAASEEN LÄÄKETIETEESEEN
Oma suhteeni hitaaseen lääketieteeseen
Kirjoitin jo kolme vuotta sitten blogissani hitaasta lääketieteestä, mutta silloin käsite oli vielä sen verran nuori, ettei teemasta löytynyt juurikaan nettiaineistoa. Nyt Michael Flinkenstein tuntuu kirjassaan Slow Medicine liikkuvan kanssani samassa henkisyyden, läsnäolon, meditaation ja luovuuden maaperässä. Tunnen mielihyvää sielunveljen kohtaamisesta, ja jatkan ajatuksieni ja oivalluksieni työstämistä hiljaisessa kammiossani Kuhmossa, seuranani vain tietokone, kirjat, mies, metsäpeurat, sudet, karhut, lakkasuot ja lukemattomat mielentilani.
liikkuvan kanssani samassa henkisyyden, läsnäolon, meditaation ja luovuuden maaperässä. Tunnen mielihyvää sielunveljen kohtaamisesta, ja jatkan ajatuksieni ja oivalluksieni työstämistä hiljaisessa kammiossani Kuhmossa, seuranani vain tietokone, kirjat, mies, metsäpeurat, sudet, karhut, lakkasuot ja lukemattomat mielentilani.Mitä hidas lääketiede on ja mitä se ei ole?
Hitaassa lääketieteessä on kysymys siitä, että teet töitä löytääksesi keskuksesi, eheyden tilan itsessäsi. Se on sitä, että omaat todellisen ja syvällisen ymmärtämyksen suhteestasi ruumiiseesi, mieleesi, muihin ihmisiin sekä luomakuntaan ympärilläsi. Saavutat hyvän suhteen ylipäätään kaikkeen maailmassa. Kysymys on itseesi linjaamisesta ja suuntaamisesta luontevaksi osaksi maailmankaikkeutta. Hidas lääketiede tarjoa apua taiten kuljettavaan tiehen kohti mielenrauhaa, sopusointua, onnellisuutta ja tervettä elämää.
Hidas lääketiede ei ole Flinkensteinin mukaan ”yhden koon” lääketiedettä. Se on sen sijaan yksilöllistä: Jokainen ihminen on ainutkertainen ja hänen polkunsa terveyteen erilainen. Koululääketiede ahtaa meitä normaalin pukuun, erilaisilla mittauksilla (verenpaine, sokeri, kolestroli, leukosyytit jne.). Tämä on tiettyyn pisteeseen ihan hyvä asia. Kuitenkin, jos kaikki huomio keskitetään vain tähän näkökulmaan, rakennamme kalliin järjestelmän, joka keskittyy ongelmien jälkien siivoamiseen ja oireiden halitaan, eikä itse terveyden vaalimiseen. Krooninen sairaus on pitkällinen prosessi, jonka osatekijöihin voimme puuttua jo ennen sairauden puhkeamista.
Yhtymäkohdat muihin holistisiin näkemyksiin
Flinkensteinin hitaassa lääketieteessä on paljon yhtymäkohtia funktionaaliseen lääketieteeseen ja Meta-Health ajatteluun. Ihmisen terveys ei ole irrallinen hänen historiastaan, tunteistaan, yhteisöstään ja elinympäristöstään. Meta-Healthin tavoin Flinkenstein yhdistää mm. erilaisia tunneongelmia ruumiin elinten ongelmiin. Esimerkiksi tukahdutettu viha voi ilmetä maksaongelmina ja suru keuhko-ongelmina jne. Meta-Health kielellä vahingolliset uskomuksemme ja käsittelemättömät tunteemme meissä aiheuttavat elinkudosstressiä.
Elämme itsehoidollisten menetelmien noususuhdanteessa
Flinksensteinin mukaan ei ole ihme, että tällä hetkellä erilaiset itsehoidolliset menetelmät ovat leviämässä kaikkiin kansankerroksiin meteoriitin lailla. Ihmiset kaipaavat terveyden hoivaamiseen muuta kuin vain materialistisia ratkaisuja. Hidas lääketiede opastaa meitä terveyteen edistämällä mielenrauhaa ja sydämen viisautta. Suuri osa kansaa voi huonosti itse luomiensa draamojen keskellä, joista he voisivat valmennuksen opastamana käsikirjoittaa itsensä ulos, harjoittamalla hitaan lääketieteen erilaisia itsehoidollisia menetelmiä.
Kansalaiset opiskelevat nyt yhä enemmän terveellisempää elämäntapaa liikkumalla enemmän, noudattamalla erilaisia henkilökohtaisia ruokavalioita, harjoittamalla erilaisia stressin purkumenetelmiä, kuten meditaatiota sekä henkistymällä. Tässä lääketieteessä, lääkäri on parantajana myös opettaja tai valmentaja. Oma mielipiteeni on, että jos lääkärillä ei taitoja tähän ole, hankkii hän hyviä yhteistyökumppaneita itselleen täydentävien hoitomenetelmien osaajista. Potilaan hoitamiseen tulisi yhdistyä itsehoidollisten menetelmien opetus (joita minä kutsun kehomielimenetelmiksi ja tietoisuustaidoiksi). Flinkenstein kutsuu hitaan lääketieteen menetelmien soveltamista integratiiviseksi holistiseksi lääketieteeksi (IHL).
Hitaan lääketieteen ja koululääketieteen menetelmät täydentävät toinen toisiaan
Flinkensteinin mukaan perinteinen koululääketiede ja hitaan lääketieteen IHL menetelmät täydentävät toinen toisiaan. Ne eivät suinkaan sulje toisiaan pois. Terveytesi maksimoimiseen kannattaa ottaa ilo irti näistä molemmista suuntauksista. Hidas lääketiede hyödyntää erilaisia kokonaisvaltaisia viisausperinteitä. Flinkenstein nostaa idän ja alkuperäiskansojen parantavia kokonaisvaltaisia perinteitä kunniaan.
Hidas lääketiede on sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kroonisten sairauksien hoitamisessa parhaimmillaan. Krooniset sairaudet ja henkinen pahoinvointi kuormittavat ennennäkemättömän paljon terveydenhuoltoa tänä päivänä. Länsimainen lääketiede ja hidas lääketiede täydentävät ja tarvitsevat toinen toisiaan. Uskon, että kustannustehokkuus paranee ja inhimillinen kärsimys vähenee kun ihmiset löytävät itselleen hitaan lääketieteen IHL menetelmiä.
Tarvitsemme paljon itsetuntemuskoulutusta ja itsehoidollisten menetelmien opetusta, jotta ihmiset kykenevät ottamaan vastuun omasta terveydestään ja terveyskäyttäytymisestään. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuu ihmisistä, jotka eivät kykene käsittelemään tunteitaan, traumojaan ja stressejään.
Hitaassa lääketieteessä kannustetaan ihmistä tutustumaan itseensä, jotta terveiden elämäntapojen valinta ja taito harjoittaa niitä tulee helpommaksi. Kun opit hyödyntämään hidasta lääketiedettä, paranee olosi, olkoon terveysongelmasi sitten mikä tahansa, näin väittää Flinkenstein.
Flinkensteinin lähestymistapa hitaaseen lääketieteeseen
Flinkensteinin resepti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen on seuraava:
- Kysy itseltäsi oikeat kysymykset.
- Valitse oma polkusi.
- Muuta vastoinkäymisesi mahdollisuuksiksi.
- Kasva henkisesti jokaisessa elämän käänteessä.
Kirjassaan Flinkenstain kysyy lukijalta 77 kysymystä, jotka johdattelevat ihmistä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä joitakin niistä:
- Koetko elämälläsi olevan tarkoitusta?
- Millaisia ovat ihmissuhteesi?
- Kuinka rytmität itsesi luomakunnan rytmiin?
- Kuinka hoivaat yhteyttäsi menneeseen elämään ja tulevaan elämään?
- Osaatko ilmaista vihan tunteitasi?
- Osallistutko johonkin luovaan toimintaan työssäsi tai vapaa-aikanasi?
Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ei tarvita Flinkensteinin mukaan akateemista viisautta eikä hienoja teorioita, vaan elinvoimaamme ylläpitäviä eläviä käytäntöjä. Hitaan lääketieteen ohjaama elämä, sellaisena kun Flinkenstein näkee sen, sisältää taitavan (skillful) elämisen. Tämän lähtökohtana on juuri se, että osaamme löytää itsellemme vastaukset tärkeisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin:
- Mitä hyvä terveys merkitsee minulle?
- Miten juuri minun on mahdollista tavoittaa se?
- Ihmiset löytävät poluillensa erilaisia vastauksia.
Kokonaisvaltainen paraneminen on eheytymistä
Hitaassa lääketieteessä ei ole kysymys vain fyysistä paranemisesta, vaan tervehdyttävien elämänkäytäntöjen kautta kokonaisemmaksi, eheämmäksi ihmiseksi kasvamisesta. Omaksumamme materialistinen yksipuolistava elämäntapamme traumoineen ja stresseineen on ollut ihmistä ja yhteisöjä pirstovaa. Joudumme tekemään sisäistä työtä, jotta saamme kudottua itsemme takaisin osaksi yhteisöämme ja kasvaaksemme kokonaiseksi, omiksi itseiksemme.
Millainen on hitaan lääketieteen harjoittaja?
Hitaan lääketieteen harjoittaja, esimerkiksi lääkäri, ei keskity vain jonkin ihmisen osan hoitamiseen. Hidasta hammaslääketiedettä harjoittava hammaslääkäri ei hoida vain hampaita, vaan vaikka hän keskittyykin toimenpiteissään hampaisiin: hän hoitaa aina kokonaista yhteisöllistä ihmistä. Tämäntyyppinen työtapa on elämäntavassamme tehty vaikeaksi. Yksipuolinen materialistinen lyhytnäköinen tehokkuusajattelu on vallannut joka paikan, myös terveydenhuollon. Olemme irrottaneet itsemme ruumiillisista kokemuksistamme ja perinteisistä yhteisöistämme.
Hitaan lääketieteen harjoittaja oivaltaa, että terveyttä mittaavat laboratorioarvot eivät välttämättä merkitse tervettä elämää. Sen sijaan hyvään ja kokonaisvaltaiseen terveeseen elämään, sisältyy mielenrauha, harmonia, onni ja elämänhallinta. Kun lääkäri auttaa potilastaan löytämään vastauksia kysymyksiinsä, löytää hän samalla yhteyden omaan sisäiseen viisauteensa. Potilas alkaa intuitiivisesti tuntemaan, mikä on hyväksi terveydelle. Potilas löytää oman ainutkertaisen polkunsa henkilökohtaiseen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa.
Luovuus on osa hyvää elämää
Parhaimmillaan elämä on silloin, kun ihminen saa tehdä asioita, joita hän rakastaa, kirjoittaa Flinkenstein. Kirjoittaminen, itsetutkiskelu, maalaaminen tai haitarinsoitto eivät ole tehneet minua aineellisesti rikkaiksi, mutta ne ovat rikastuttaneet elämääni valtavasti. Saan ja voin toteuttaa itseäni monipuolisesti. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, siksi että voin joka päivä tehdä elämässäni asioita, joita rakastan. Tavallisimmin aloitan päiväni kirjoittaen mietiskelemällä. Sen jälkeen kun aloin kuunnella ruumistani, on kliininenkin työni alkanut maistua jälleen. Kymmenkunta vuotta sitten olin henkisesti valmis jäämään sairauseläkkeelle.
Hidas lääketiede neuvoo sinua kohtaamaan kriisisi ja kuolevaisuutesi. Sairaus on aina kriisi. Kiinalaisilla merkeillä ilmaistuna kriisi tarkoittaa sanoja ”mahdollisuus ratsastaa vaarallisella tuulella.” Sairaus on mahdollisuus ratsastaa vaarallisella tuulella. Se on eheytymisen mahdollisuus, olkoonkin vaikka kysymys kuolemaan johdattavasta sairaudesta.
Kohtaa kuolevaisuutesi ja ratsasta tuulella!
Vanheneminen ja kuolema ovat Flinkensteinille luonnollisia asia. Sen sijaan kuolemanpelkomme kuin myös jatkuva nuoruuden tavoittelu – ”anti-aging”-kulttuuri – on luonnoton asia. Hyvä vanheneminen on asia erikseen.
On selvää, että mikäli meillä on kuoleman suhteen negatiivisia käsityksiä, tuottaa lähtömme ajattelu paniikkia. Kun löydämme hyväksyvän suhteen kuolemaamme, mahdollistuu todellinen eläminen, jatkuva kasvaminen ja sen mukaiset teot.
Vaikka kuolema on luonnollinen asia, elämänhaluamme täytyy jatkuvasti hoitaa. Se merkitsee Flinkensteinin mukaan sitä, että emme koskaan lakkaa parantamasta itseämme, suhdettamme muihin ihmisiin ja ympäristöömme. Niin kauan kuin ihmisellä on tietoisuutta, voi hän eheyttää suhdettansa omaan ruumiiseensa, lähimmäisiinsä ja koko luomakuntaan. Tämä tapahtuu kasvamalla, oppimalla ja tekemällä jatkuvasti uusia merkityksellisiä asioita elämässä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että pyrimme elämässämme pienine yksittäisine tekoinemme siihen, että maailma olisi kuolemamme jälkeen, oman jättämämme perintömme seurauksena, hieman parempi paikka kuin ennen syntymäämme.
Hidas lääketiede osana kohtuullista elämäntapaa
Tunnen jatkuvaa myönteistä syyllisyyttä siitä, että syömme koko ajan lastemme ruokapöydästä. Siksi pyrin kirjoituksillani kannustamaan ihmisiä onnellisempaan, terveempään ja kohtuullisempaan elämään. Kokonaisvaltainen terveyden hoito ja sen vaaliminen on se perintö, jonka haluan jättää jälkeläiselleni.
Pieni, vaatimaton elämä voi olla rikkaampi, kauniimpi, terveempi ja onnellisempi kuin äveriäs luksuselämä vaikkapa Portugalissa. Tämän kun oivaltaa, niin elämästä tulee pajon helpompaa ja kevyempää. Ainakin minulta itseltäni ovat tämän oivaltamisen jälkeen syyllisyyden taakka ja statusstressi vähentyneet.
LÄHDE:
Finkelstein, Michael (2015-01-27). Slow Medicine. HarperCollins. Kindle Edition.
