Olin kuuntelemassa Joutsenmerkin järjestämää tilaisuutta kemikaaleista arjessamme. Tilaisuudessa puhuivat kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo ja arkkitehti, sisäilma-asiantuntija Maria Nordin. Mitä uutta kemikaaleista ympäristössämme tällä hetkellä tiedetään, miten välttää kemikaalikuormaa vaatteissa, pesuaineissa, leluissa ja mikä asia nousee yhdeksi hyvinvoinnin supertrendiksi?
Kemikaaleja on kaikkialla. Kemikaali ei välttämättä ole haitallinen ja joskus ne voivat olla välttämättömiä, kuten palosammuttimessa. Tutkimustietoa kemikalisoitumisen kasvun vaikutuksista ei kuitenkaan ole riittävästi ja kemikaalien yhteisvaikutuksia elimistössämme on vaikea selvittää. Ympäristö- ja terveysriskit suurenevat, kun kuormitus kasvaa. Lainsäädäntö toki rajoittaa kemikaalien käyttöä, mutta ei vielä riittävästi. Esimerkiksi hormonitoimintaa häiritseviä aineita ei juuri pystytä rajoittamaan EU:ssa, sillä niiden määritelmä puuttuu.
”Haitallisia yhdisteitä löytyy kaikkialta. Hormonitoimintaa häiritseviä Ftalaatteja on löytynyt leluista ja kuulokkeiden piuhoista. Pysyviä ja kertyviä palonsuoja-aineita on elektroniikassa. Formaldehydiä, ftalaatteja ja homeenestoaineita löytyy tekstiileistä. Hormonitoimintaa häiritseviä säilöntäaineita ja kertyviä biosidejä käytetään kosmetiikassa. Leivinpapereissa ja muffinssivuoissa on kertyviä ja esimerkiksi immunipuolustukseen vaikuttavia perfluorattuja yhdisteitä.”, sanoo kemikaaliasiantuntija Uusitalo.
Tuore tutkimus kertoo, että EU:ssa hormoneja häiritsevien kemikaalien käytön kustannukset ovat yli 150 miljardia euroa lisääntyneiden terveydenhuoltokulujen ja menetetyn työajan vuoksi. (linkki tutkimukseen)
Kokonaan ilman kemikaaleja ei tarvitse yrittää olla, mutta mitä voimme tehdä kemikaalikuormamme pitämiseksi alhaisella ja kohtuullisella tasolla?
- Suosi mahdollisuuksien mukaan ympäristömerkittyjä tuotteita ja muita tuotteen laadusta kertovia merkkejä, kuten Öko-tex, M1, A&A.
Esimerkiksi Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Joutsenmerkki takaa, että tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista on tehty perusteellinen arvio ja asiantuntijat ovat tarkastaneet myös laatu- ja terveysvaikutukset. Esimerkiksi Joutsenmerkityssä leivinpaperissa ei ole haitallisia kemikaaleja. - Pyri mahdollisuuksiesi mukaan käyttämään vähemmän turhaa muovitavaraa ja pesuaineita. Käyttämätöntä elektroniikkaa ei kannata jättää nurkkiin huonontamaan sisäilmaa, vaan hankkiudu asianmukaisesti niistä eroon. Huoneilmassa on elektroniikasta johtuen aina muun muassa palonsuoja-aineita.
- Hajusteita (=ovat kemikaaleja) on kaikkialla. Vältä turhia hajusteita, esimerkiksi pesuaineissa. Pyykinpesuaineeksi kannattaisi valita hajusteeton vaihtoehto.
- Tekstiilit ja vaatteet saatetaan laivamatkoja varten käsitellä homeenestokemikaaleilla. Tämän vuoksi vaatteet kannattaa pestä ennen käyttöönottoa. Moni on saanut vaatteista allergisia oireita. Tekstiilien osalta hyvä keino välttää kemikaaleja on välttää muoviprinttejä omissa ja lasten vaatteissa. Usein, kun vaatteista on löydetty haitallisia kemikaaleja, ne ovat olleet muoviprinteissä. Pese lisäksi vaatteet ensimmäisessä pesussa juuri siinä lämpötilassa kuin suositellaan, koska vaatteissa on joskus käytetty värikemikaaleja, jotka kiinnittyvät vasta ensimmäisessä pesussa.
- Älä mikrota muoviastioita. Älä myöskään jätä vesipulloa aurinkoon, jos jätät, älä ainakaan juo enää sisältöä. Kuumuus liottaa muovista haitallisia kemiallisia yhdisteitä.
- Vie bioroskis ulos mieluiten joka päivä, sinne kertyy parissa päivässä melkoinen mikrobipesäke, joka leviää huoneilmaan.
- Kemikaalilainsäädäntö täydentyy koko ajan ja esimerkiksi joissain 70-luvun leluissa on käytetty sellaisia kemikaaleja, joita ei enää sallita. Leluissa erityisesti pehmeä muovi on sisältänyt haitallisia yhdisteitä, suosi ennemmin kovaa muovia ja luonnollisia materiaaleja. Joskus lasten leluista tai muista esineistä haistaa kemikaalit ja tällöin niitä voi kannattaa välttää. (ks. Akuutti)
- Huonekalut sisältävät suuren määrän kemikaaleja, joista osa voi olla haitallisia. Esimerkiksi lasta ei kannata laittaa nukkumaan vastamaalattuun pinnasänkyyn. Kodin sisustustavaraa ja huonekaluja hankkiessa voi pitää myös kemikaalinäkökulman mielessä ja kysyä, onko tuotteilla tai valmistajalla ympäristöön ja terveyteen liittyvää tietoa tai sertifikaatteja. Asian selvittäminen ei aina ole helppoa mutta kuluttajien kasvava tietoisuus asiasta ohjaa valmistajia tarjoamaan jatkossa parempaa tietoa.
- Vältä kaupan hiusvärejä. Hiusvärit voivat aiheuttaa jopa sairaalahoitoa vaativia ongelmia. Terveyshaittojen todennäköisimpänä syynä on väriaineena yleisesti käytetty parafenyleenidiamiini eli PPD. Tanskassa on jo neuvolasuositus siitä, että raskaana olevan naisen ei kannattaisi värjätä hiuksiaan lainkaan, koska myös kampaamotuotteet voivat sisältää haitallisia aineita. (Ks. Hiusvärien vaarat kuluttajan riskinä –ohjelma)
- Voit koska tahansa kysyä valmistajalta, sisältääkö jokin tuote ns. ”erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC)”. Valmistajan pitää antaa kuluttajalle vastaus 45 päivän aikana.
Huomion kohteeksi hyvinvointiimme liittyen nousevat yhä enemmän rakentamisen ja huonon sisäilman terveyshaitat.
Ihmisen päivittäinen annos:
1 kg ruokaa
2 kg vettä
15 gk ilmaa (=10 000 litraa)
Keskimäärin tämän verran ruokaa, vettä ja hengitettävää ilmaa tarvitsemme päivittäin, jotta pysymme elossa. Näiden tarkempi laatu vaikuttaa siihen, kuinka terveitä ja hyvinvoivia olemme.
”800 000 suomalaista altistuu huonolle sisäilmalle päivittäin. 600 000 on saanut oireita huonosta sisäilmasta. Sisäilmaongelmien kokonaiskustannukset kansantaloudelle lasketaan olevan kolme miljardia euroa vuosittain. Huono sisäilma aiheuttaa 64 000 menetettyä työpäivää vuodessa.”, sanoo sisäilma-asiantuntija ja arkkitehti Maria Nordin.
Sisäilmasto vaikuttaa viihtyvyyteen, terveyteen ja kansantalouteen:
- Hyvä sisäilma on tulevaisuuden superfoodia
- Hyvä sisäilma on tuotantoväline, joka parantaa yrityksen tulosta ja koulujen oppimistuloksia
- Hyvä sisäilma on oppimisväline
Huono sisäilma voi aiheuttaa hyvin erilaisia oireita väsymyksestä, päänsärystä, silmä- ja limakalvo-oireista aina vakavampiin autoimmuunitauteihin. Yksi parhaista keinoista saada selville, aiheuttaako omia oireita juuri sisäilma, on tarkkailla, mitä oireille tapahtuu, kun on useampia öitä poissa kotoa. Ovatko oireet yhteydessä asuinpaikkaan?
Huono sisäilma voi olla ongelma minkä vuosikymmenen rakennuksessa tahansa. Huonoa sisäilmaa voivat aiheuttaa paitsi rakenteet, myös tapetit, lattiamateriaalit, maalit ja huonekalut. Jos pystyt vaikuttamaan asuntosi pintamateriaaleihin, selvitä, mitkä tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, vähäkemikaalisia ja suosi niitä. Erilaisilla mittauksilla kotonasi olevien materiaalien kemikaalipitoisuuksia voidaan selvittää. (Ks. kodin terveys)
Tuore raportti paljastaa, että esimerkiksi lentokoneen sisäilma on niin täynnä kemikaaleja, että sitä epäillään haitalliseksi todella paljon lentäville ja etenkin lentohenkilöstölle. Tavallisen matkustajan ei tarvitse olla huolissaan mutta esimerkki kertoo siitä, että kemikaaleja löytyy isoja määriä yllättävistä paikoista. (linkki uutiseen)
Kemikaalien sietämisessä on yksilöllisiä eroja. Kannattaa pyrkiä minimoimaan oman kodin kemikaalikuorma ja tiedostaa, mitkä ovat siihen hyviä keinoja, mutta ei toki kannata kantaa asiasta liikaa huolta. Jonkinasteisen määrän kemikaalikuormaa kehomme kestävät, emmekä voi sitä kokonaan välttää.
Viitteet ja kemikaaleista muualla:
Ylen Akuutti esitti 27.2.2015 ohjelman, Kemikaalit uhkaavat terveyttämme.:
”Arvellaan, että monet sairaudet, jotka ovat yleistyneet, voisivat liittyä kemikaalien aiheuttamaan kuormaan ja kemikaalien signaaleihin, jotka vaikuttavat hormonien tavoin meidän elimistössämme”, sanoo kemikaaleihin perehtynyt professori ja lääkäri Jorma Toppari Akuutissa 27.02.2015. Hän myös sanoo, että kemikaalialtistuksen kasvamisella voi olla osuutta suomalaisten miesten heikentyneeseen spermanlaatuun ja kemikaalit, joille nainen altistuu, voivat vaikuttaa raskauden aikana sikiön kehitykseen.
Yle MOT. Hiusvärien vaarat kuluttajan riskinä 26.2.2015.
