”Life is about choice. We do have a choice.” R. Hämäläinen ja E. Saarinen.
Luen John ja Julie Gotthamin kirjaa parisuhteista. Ajatukset leikkivät sinne tänne. Mietin miksi toisten elämä suuntautuu kohti runsautta ja kukoistusta, ja miksi toisten elämä on jatkuvaa kamppailua. Mietin meidän perhettä, ystäviä ja asiakkaita – miten pienestä kaikki on monesti kiinni. Mihin suuntaan vain. Erityisesti: miten nopeasti hiljalleen hiipunut parisuhde voi kääntyä parempaan kuin koskaan aiemmin. Upean matkan kulkenut asiakaspariskuntani perui kesän jälkeisen ajan. He kirjoittivat: ”Meillä on ihana yhteinen kesäloma takana ja hyvä arki alkanut. Olemme löytäneet toisemme uudestaan, paremmin. Hyvä on nyt ja tässä.”
Kaikissa parisuhteissa tulee kitkaa, vaikeita paikkoja ja hankalia jaksoja. On pieniä ja suuria ojanpenkkoja. Työtä on joskus liikaa, joskus liian vähän, talolaina hirvittää, kumppani ihastuu kolmanteen, kaljaa kuluu liikaa, roskapussit jäävät ovenpieleen, auto hajoaa, lapset valvottavat yöt, seksi ei kiinnosta. Mikä auttaa muuttamaan suuntaa?
Pienet valinnat. Pienet teot. Rakkauden uudelleen löytäminen. Näennäisesti päivittäiset valinnat tuntuvat monesti mitättömiltä. Näennäisesti vaikuttaa kovin pieneltä, pussaanko lähtiessäni miestä vai en. Kysynkö häneltä töiden jälkeen miten päivä meni. Silitänkö tai lämmitänkö saunan. Haluanko nähdä hyvän hänessä, itsessäni ja arjessamme. Näytänkö tunteeni, aloitanko ongelmista puhumisen pehmeästi, käännynkö kohti, otanko vastaan, pyydänkö anteeksi, annanko anteeksi.
Noista pienistä päätöksistä muodostuu kokonainen elämä.
Mies istuu toisella puolella pöytää ja katsoo autonkorjausvideoita. Otsa on vähän kurtussa ja ilme keskittynyt. Katson kuin näkisin hänet ensimmäistä kertaa. Vastaanotan häntä. Kaikki kasvojen uurteet, naururypyt silmien ympärillä, isot kädet ja tiimarista ostetut lasit. Juuri tuon ihmisen kanssa saan jakaa tämän päivän. Kuka hän on. Kuinka ihana. Kuinka ihmeellinen. Ihan omanlainen. Miten paljon minä saankaan rakastaa!
Hiljenny ja pysähdy. Mitä sinä näet, kun katsot omia rakkaitasi kuin ensimmäistä kertaa?
* Henriika