Pelko on tuhansien vuosien ajan ollut ihmislajille tärkeä tunne selviytymisen kannalta. Ja sitä se on toki edelleenkin. Mitä me ihmiset sitten nykyään tyypillisesti pelkäämme? Monet pelkäävät toimeentulonsa puolesta; miten selvitä, jos yt-neuvotteluissa ilmoitetaanoman työn päättymisestä. Pelkäämme joskus myös läheistemme puolesta, jos heillä on elämässään vaikeuksia, sairautta tms. Voimme pelätä yksinäisyyttä. Usein pelkäämme myös sairauksia. Saatamme pelätä myös vanhenemista ja sen mukanaan tuomia seurauksia omaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Pelot voivat olla yleistyneitä tai hyvin tarkkarajaisia. Esimerkki yleistyneestä pelosta on vaikkapa esillä olemisen pelko. Voi olla, että pelko on saanut alkunsa pienestä tilanteesta, jossa on joutunut hämilleen muiden ihmisten edessä. Ajan myötä tämä pelko kuitenkin yleistyy kaikkiin paikkoihin tai tilanteisiin, joissa joutuu olemaan tavalla tai toisella esillä. Tarkkarajainen pelko voi olla esimerkiksi lentopelko. Vaikka lentopelkoinen ihminen järjellä tietää, että lentäminen on tilastojen mukaan jopa kaikkein turvallisin tapa liikkua paikasta toiseen, silti lentäminen pelottaa ja tämä pelko rajoittaa omaa elämää.
Miksi omiin pelkoihin tutustuminen on tärkeää? Oli pelko mitä tahansa, se lisää aina kehomielen stressiä. Kun pelon tunne aktivoituu, käynnistyy kehossamme sekunnin murto-osissa prosessi, joka vie viestin pelkoenergiasta koko kehoon. Vuonna 2012 kemian Nobel-palkinnon saivat yhdysvaltalaiset Robert Lefkowitz ja Brian Kobilka. He tutkivat solujen pinnalla olevia reseptoreita ja löysivät ns. G-proteiinireseptorit, joiden avulla kehon solut kykenevät reagoimaan nopeasti ympäristöstä tuleviin signaaleihin, kuten adrenaliinin määrän nousuun. Kun kohtaamme pelottavan tilanteen – tai vaikkapa mielikuvan tai ajatuksen, josta seuraa pelon tunne – kykenemme reagoimaan nopeasti tähän tilanteeseen. Voimakkaimmillaan tilanne on näkyvä pakene-taistele-jähmety -reaktio, pienempänä reaktiona se on kehon lähes huomaamaton jähmettyminen, vartalon syvien koukistajalihasten aktivoituminen ja hengityksen jännittyminen tai salpautuminen.
Se mikä on siis yhteistä kaikille peloille, on kehomielen siirtyminen sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Tässä stressitilassa tyypillisiä oireita ovat mm. verenpaineen nousu, viluisuus, ruuansulatuselimistön toiminnan lamaantuminen, unihäiriöt ja ajatuskehät. Ruokahalun suhteen kaikissa stressitiloissa voi olla joko täydellinen ruokahaluttomuus tai sitten voimakas hiilihydraatin himo, ihmisestä ja tilanteesta riippuen.
Terveyden kannalta itseäni kiinnostaa erityisesti sairauden ja sairastumisen pelko. META-Health™ on omalla kohdallani auttanut ymmärtämään paremmin sitä, miten ja miksi sairaudet syntyvät, ja miten sairausprosessi etenee missäkin kehonosassa ja elinkudoksessa. Kun nyt ymmärrän kehomieleni älykästä toimintaa paremmin, minun ei enää tarvitse pelätä tämänhetkisiä tai mahdollisia tulevia oireitani.
Minulla oli lapsesta asti migreenityyppisiä päänsärkyjä. Ollessani hankalassa stressikierteessä 7-8 vuotta sitten, päänsärkypäiviä oli yhdestä kolmeen joka viikko. Kun opin rentoutumaan ja aloin META-Healthin avulla ymmärtämään päänsärkyjäni paremmin, minulla on lieviä päänsärkyoireita enää todella harvoin, muutamana päivänä vuodessa. Nykyään, jos huomaan päänsäryn alkavan, minulla on rauhallinen ja luottavainen mieli, koska tiedän olevani jo paranemassa! Tiedän kehomieleni tarvitsevan stressaavan vaiheen jälkeen lepoa ja rauhoittumista, ja siihen pyrin aina mahdollisuuksieni mukaan. Tiedostan myös, mikä toimi sillä kertaa stressin laukaisijana, ja pyrin avaamaan ja ”puhdistamaan” omia tunne- ja uskomusjumejani, jotka olivat vaikuttamassa päänsärkyyn johtavan stressin syntymiseen.
Voimakkaat tunnekokemukset ja niistä seuraava stressi ovat osa sairausprosessia. Jos prosessiin liittyvän stressin lisäksi meillä on epäluottamusta oman kehomielemme toimintaan, tämä lisää entisestään pelkoa ja sitä kautta stressiä. Ja mitä enemmän meillä on stressiä, sitä enemmän se syö elinvoimaamme ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko hyvinvointiimme.
Tutki omia pelkojasi. Mitä asioita pelkäät? Mitkä pelot ovat aiheellisia, mitkä ainoastaan rajoittavat elämääsi. Mitä sinun kehossasi tapahtuu, kun pelon tunne aktivoituu. Nykyään on olemassa hyviä uusia menetelmiä vapautua turhista peloista ja muista omaa elämää rajoittavista tunteista. EFT-menetelmää voi hyödyntää sekä terapeuttisesti että opetella käyttämään itsehoidollisesti (Emotional Freedom Techniques; Tapping).
