Vanhasta pääsee lopullisesti irti vasta, kun jotakin uutta tulee tilalle

Nyt on hyvä aika puhdistaa omia elämänvarrella muodostuneita tunne-energioita. Asiat, joissa olemme onnistuneet ja elämämme hankaluuden vaikuttavat siihen, millaiseksi olotilamme ja mielenmaailmamme on muodostunut. Meissä on monta kerrosta erilaisia tunne-energioita, jotka ovat tietoiselta mieleltämme piilossa.

Huomaan, että itselläni ja monella tutullani on tapahtumassa aikakauden muutos, “end of and era”. Edellinen kausi on päättymässä ja uusi alkamassa. Tämä vuosi tuntuu myös olevan monelle helpompi kuin edellinen ja olen jopa sanonut rakkauden kesäksi vuoden 2017 kesää.

Läheisimmät ihmisemme tukkivat ja puhdistavat olotilaamme eniten.

On paljon helpommin sanottu kuin tehty lakata tarvitsemasta tai kaipaamasta ihmistä, johon on ollut riippuvuussuhteessa. Uusiakin rakkaita saamme hyvässä mielessä tarvita, ja jokainenhan arvostaa myös sitä, että on tarvittu, mutta sen ei tarvitse tapahtua epätoivoisesti.

Minulla aikakauden muutos on tarkoittanut sitä, että muistot, jotka ennen ahdistivat, ovat vihdoin muuttuneet kevyemmiksi. Toissayönä koin tunteen siitä, että ihminen ja tilaisuudet, jotka olivat vuosia osin huomaamattani vieneet olotilaani alakuloisemmaksi, ahdistuneemmaksi ja keränneet tukosta energiani virtaukseen, muuttuivat mielessäni kauniiksi muistoiksi. Olinhan kuitenkin tehnyt asioita ja ollut yhteydessä kyseiseen ihmiseen hyvässä tarkoituksessa, mutta koska emme kohdanneet samalla tasolla, olin kuitenkin koko ajan hieman alavireinen ja kaipaava.

Nyt ymmärrys siitä, että elämääni oli tullut tilalle uusia läheisiä ihmisiä, jotka täyttävät kaikki tarpeeni ja enemmän, iski tajuntaani. Olin tiennyt muutoksen olevan menossa jo pitkään, mutta olotilan kevenemiseen meni aikaa. Minun ei ollut enää tarvinnut toistaa vanhaa kaavaa ja kun jotain sisälläni päästi irti, kaikki muistotkin kyseisiin tapahtumiin liittyen muuttuivat kauniimmiksi. Tuntuu, että minuun ja identiteettiini tuli samalla uutta varmuutta.

Hyväksyin tapahtumat myönteisessä mielessä osaksi elämäntarinaani ja tunsin hyvänolon huuhtelevan koko kehoani. Pystyn vihdoin katsomaan asiaa hyvillä mielin, tiedän noiden vuosien tapahtumien tehneen minusta viisaamman ja vahvemman ihmisen.

Ymmärrän, että vaikka kuinka olin yrittänyt tehdä irti päästämistä aiemmin ja olin ymmärtänyt, mistä on kyse, en kyennyt siihen, ilman uusien ihmisten ilmaantumista elämääni. Emme elä tyhjiössä, emme ole riippumattomia, emmekä mitään tarvitsemattomia.

Olemme inhimillisiä ihmisiä tarpeinemme.

Tarpeitamme ohjaavat aina myös vanhat tiedostamattomat kaavat ja energiat, ja niiden tunnistaminen helpottaa uuden elämänsuunnan löytämistä. Ensimmäiset päätökset irtaantua vanhasta ovat kipeimpiä ja siihen tarvitaan paljon tahdonvoimaa, koska olemme vielä kiinni vanhassa ilman näkemystä ja kokemusta uudesta.