Kukaan ei pysy samanlaisena koko elämäänsä nuoruudesta vanhuuteen. Joidenkin muuttuminen, kypsyminen ja kasvu tapahtuvat hiljaa multaa ja aurinkoa hyväillen. Kasvu on hienovaraista ja hellää; kuin hymyyn sulavat kasvot, joiden sisään avartuu kasvava … Lue lisää
Avainsana: Rivien väleissä
Haavoittuvuuden paljastaminen on tie syvempään ihmissuhteeseen
”Nuotiolla istuessa sielut aukeavat. Sellaisia paikkoja ei ole montaa.” Näin minulle sanottiin hiljattain. Se on totta. Sieluja aukeaa tietyissä paikoissa enemmän kuin muualla: nuotioilla, kävelylenkeillä, kallioilla, metsissä, pikkutunneilla baareissa, sängyissä rakastelun jälkeen … Lue lisää
Jos elää yksin, onko silti olemassa?
”Jos puu kaatuu ja sitä ei kuule kukaan, kuuluuko siitä ääni?” Kaikki tuntevat tämän kysymyksen. Entä jos elää elämäänsä yksin, onko silloin kuitenkin olemassa? Tähän lähes kaikki vastaavat, että tietenkin on. Joku … Lue lisää
Jokaiselle tulee aika ajoin tarve tarkistaa elämänsä suunta – se voi olla läheiselle pelottavaa
Välillä jäsennän elämää palikoiden kautta. Tiedäthän ne lasten puukuutiot, joissa on kirjaimia kyljissä. Koen, että abstraktista hyhmästä, kuten vaikkapa arvoista ja tavoitteista, saa paremman otteen, kun ne pukee mielessään konkretiaksi. Kun elämän … Lue lisää
Suorittaja voi oppia hellittämään ja riittämään itselleen sellaisena kuin on
”Lähdin lapsuuden kodista selässäni reppu ja repussani mitta. Sillä mittasin itseäni. Ja aina oli tulos: Ei riitä, ei riitä. Kauan uskoin mittaani. Sitten löysin uuden. Se sanoi: Riittää, riittää hyvinkin. Silloin tajusin, … Lue lisää
Ilo voi löytää myös pimeään ja elämän mustiin hetkiin
Muistathan ilon? Sen, joka pursuaa säteinä silmistä, hymykuoppina poskista ja tirskuu ulos valkoisista hampaista? Sen, joka kuuluu pörisevinä mahapieruina, ja tulee todeksi keltaisina leskenlehtinä, syksyisinä lehtikasoina tai odottamattomina kehuina ja tunnustuksina. Ilon … Lue lisää
Kaikki herkät eivät ole hiljaisia runotyttöjä – reipas ja äänekäs ekstroverttikin voi olla herkkä
Muistan ihmetelleeni pari vuotta sitten, miksi erityisherkkiä on yhtäkkiä lehtien sivut, työpaikat ja ystäväpiirit pullollaan. Miksi yhtäkkiä niitä, jotka kuulevat äänet kovempina, näkevät valot kirkkaampina ja tuntevat vaatteet kutittavampina on kaikkialla? Niitä, … Lue lisää
Katastrofin pelko estää elämästä – tuntemattomaan on pakko luottaa, vaikka huomisesta ei tiedä
Lapsellani on vähän kuumetta. Hän kömpii yöllä viereeni ja köpsäyttää lapsenlämpimän kehonsa kainalooni, maiskauttaa kieltään ja jatkaa uniaan. Lapsi on jo sen ikäinen, ettei kovin usein enää tule, mutta kipeänä ja öisin … Lue lisää
Mitä opetti se kevät, kun meidät suljettiin koteihin? Muutos arjessa sai katsomaan kaikkea sitä, mikä on lähellä
Maailma horjuu nyt entisen ja uuden liepeillä. Outo kevät on takana ja lomalla ehtii ajatella. Uhka tuntuu olevan hetken poissa, mutta varjoissa kai väijytään. Miksi minusta tuntuu, että en haluaisi syksyn sittenkään … Lue lisää
Riippumaton nainen nauttii vapaudesta, vaikka oma mieli tai muu maailma yrittäisi sitä rajoittaa
Tiedät varmasti sen tunteen, kun painat työpaikan oven kiinni ja seuraavana päivänä alkaa kesäloma. Sen kutkuttavan ilon, vaikka olisikin väsynyt. ”Nyt se oli siinä – olen vapaa seuraavat neljä viikkoa!”, miettii ja … Lue lisää
Välillä luonto muistuttaa, kuinka herkkiä me olemme ja kuinka vähän mitään voi kontrolloida
Sitä niin tahtoisi olla onnellinen. Maksimoida elämänsä ja napsia siihen kaikki hyvät – kuin paratiisin omenat. Ottaa ilon, rauhan ja rakkauden. Ajatella, että kaikki paha tapahtuu jossain muualla. Jollekin muulle. Mutta sellaistahan … Lue lisää
Päättämätön tuhlaa elämänsä välitilaan, jossa ei uskalla avata uutta ovea eikä sulkea vanhaa
Päättämättömyys on yksi elämän syvimmistä juoksuhiekoista, upottavimmista soista ja elämää hukkaavimmista ominaisuuksista. Päättämättömyys saa ihmisen polkemaan paikallaan vuodesta toiseen hävittäen vaihtoehdot ja avoimet ovet yksi kerrallaan. Päättämätön ei ymmärrä, että juoksuhiekkaan jääminen … Lue lisää
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
