Tämä teksti on kirjoitettu mainosyhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.
Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2022) on aivotutkija Minna Huotilaisen, toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltosen sekä heidän tyttäriensä Helmi Uusitalon ja Silja Vahtokarin monipuolinen kirja unesta ja nukkumisesta. Kirja antaa oivalluksia unesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille ja auttaa suhtautumaan nukkumiseen armollisemmin.
Oletko huomannut, että hyvä uni ei olekaan enää itsestäänselvyys? Uniongelmien kanssa painiskelevaa voi auttaa, kun asiaa katsoo uudesta näkökulmasta. Olemme erilaisia nukkujia, eivätkä kaikki konstit sovi kaikille.
Uneen ei myöskään voi suhtautua eri elämänvaiheissa samalla tavalla, vaan jokaisen olisi tärkeää löytää itselleen sopiva tapa nukkua. Seuraavat ajatukset eri ikäisten unesta on poimittu kirjasta Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2022).
Uni auttaa lasta oppimaan ja kasvamaan
Pienet lapset nukkuvat monen vuoden ajan sekä yöllä että päivällä. Päiväunet ovat todella tärkeä asia, sillä unen aikana aivoilla on aikaa käsitellä uutta muistitietoa. Lapsi oppii uutta koko ajan ja elämässä on paljon jännittäviä asioita. Niiden käsittely vaatii paljon unta.
Lasten nukkuminen on yhteydessä esimerkiksi kielelliseen kehitykseen. Huonosti nukkunut lapsi saattaa myös olla tavallista kömpelömpi ja alttiimpi onnettomuuksille.
Alakouluikäinen tarvitsee unta 9–11 tuntia, mutta monen suomalaislapsen uni jää liian vähäiseksi. Lapsen uni on herkkää, ja uni voi häiriintyä jopa pienistäkin erimielisyyksistä kaveriporukassa.
Vanhemmat eivät välttämättä edes tiedä lapsensa uniongelmista. Koululaisen päänsäryn, vatsakipujen ja muiden särkyjen taustalla saattaa olla univaikeus, jonka taustalta voi paljastua arkeen liittyviä murheita.
VINKKEJÄ LASTEN UNEEN:
- Lasten unta auttavat esimerkiksi samanlaisina toistuvat iltarutiinit sekä aktiivisuus päivän aikana.
- Sokeria kannatta välttää varsinkin illalla.
- Lapsen olisi myös hyvä päästä joka päivä ulkoilemaan ja käyttämään monipuolisesti käsiään, jalkojaan ja tasapainoaistiaan. Vuorokausirytmin ja unen kannalta on hyödyllistä liikkua nimenomaan ulkona, sillä ulkoilma on raikasta, valaistus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan ja tutkimusten mukaan liikkuminen on ulkona monipuolisempaa kuin sisällä.
- Alakouluikäisen kanssa kannattaa keskustella ja sopia yhdessä nukkumiseen liittyvistä rutiineista.
Teinin unentarve vähenee
Murrosiässä unikin muuttuu. Unen tarve vähenee 8–10 tuntiin, ja sisäisen kellon reagointi valoon ja muihin ärsykkeisiin muuttuu.
Jos lapsena on tottunut nukahtamaan iltayhdeksän tai kymmenen aikaan, teiniä alkaa väsyttää ehkä vasta kolme tuntia myöhemmin. Sisäinen kello jätättää ja vuorokausirytmi menee herkästi sekaisin. Nuorten yleisin uniongelma on se, että nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöstä.
Teini-ikäiselle kaverit ovat erityisen tärkeitä, ja kaveripiirin tavat vaikuttavat vahvasti myös nukkumiseen. Somessa halutaan olla silloin kuin muutkin, ja kavereilla voi olla paljon vaikutusta myös harrastuksiin.
VINKKI TEININ UNEEN:
Nuoren nukkumista voi ajatella hyvinvoinnin mittarina. Nukkumaanmenosta ja heräämisajoista taistelemisen sijaan voisi olla hedelmällisempää miettiä nuoren sosiaalista elämää kokonaisuutena. Jos jutteleminen ei onnistu oman vanhemman kanssa, voisiko löytyä joku muu luotettava aikuinen, jolle voisi puhua?
Unettomuus kiusaa aikuisia – erityisesti naisia
Aikuiset tarvitsevat unta 7–9 tuntia yössä. Suurin osa aikuisista nukkuu hyvin, mutta uniongelmat ovat yleisiä. THL:n tutkimuksen mukaan ne koskettavat jopa kolmea miljoonaa suomalaista. Unen ongelmat ovat tuttuja erityisesti naisille: naisilla unettomuus on jopa 40 prosenttia yleisempää kuin miehillä. Erot tyttöjen ja poikien nukkumisessa alkavat näkyä jo murrosiässä, ja ne jatkuvat läpi elämän.
Selitystä on etsitty hormoneista mutta myös arjen kuormittavuudesta. Usein juuri naisia kuormittaa paljon niin sanottu metatyö eli näkymätön vastuunkantaminen perheen arjen yksityiskohdista. Asioista huolehtiminen, niiden muistaminen, niistä muistuttaminen, tuleviin tarpeisiin varautuminen ja arjen organisointi ovat asioita, jotka pulpahtelevat mieleen yölläkin.
Vaihdevuosi-iässä naisten ja miesten väliset erot unessa korostuvat, ja tässä elämänvaiheessa naisten yleisin ongelma on unen rikkonaisuus. Unta voivat häiritä esimerkiksi hormonaaliset muutokset mutta myös työhon, elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat.
VINKKEJÄ NAISEN UNEEN:
- Uniongelmien ratkaisemiseksi on tärkeä pohtia mikä on vaikeuden varsinainen syy. Jos ongelmat liittyvät estrogeenin tuotannon hiipumiseen, hormonikorvaushoito voi olla paras ratkaisu.
- Jos uni kärsii siitä, että elämässä moni asia tuntuu olevan pielessä, paras ratkaisu löytyy todennäköisesti muualta kuin lääkepurkista. Unta voi parantaa esimerkiksi oman toiminnan, ajattelun ja tunteiden säätelyä harjoittelemalla. Siihen on olemassa monia tapoja, joista voit löytää itsellesi sopivan.
Eläkkeellä nukutaan paremmin
Eläkkeelle jääminen parantaa usein unen määrää ja laatua. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eläkkeelle siirryttäessä aletaan nukkua keskimäärin 20 minuuttia pidempään kuin viimeisinä työvuosina. Myös univaikeudet, päiväaikainen väsymys ja huolien vuoksi valvominen vähenee.
Vanhemmiten taipumus aamuvirkkuuteen lisääntyy. Uni myös kevenee, ja yöllä heräilyt lisääntyvät. Hyvän unen saamista voivat myös hankaloittaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, Parkinsonin tauti, muistisairaudet ja hengityselinten sairaudet.
VINKKEJÄ IKÄIHMISEN UNEEN:
- Sopivasti ajoitetut lyhyet päiväunet auttavat pysymään virkeänä. Aktiiviseen elämään, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään kannattaa panostaa, sillä ne auttavat unirytmiä pysymään yllä.
- Kannattaa huomioida myös pienet käytännön asiat, kuten sopiva tyyny, pimennysverhot sekä ympäristön muokkaaminen mahdollisimman hiljaiseksi.
Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin tarkastelee unta uusista näkökulmista ja antaa oivalluksia erilaisten unipulmien ratkomisesta. Kirjan löydät Suomalainen.comista.
