Edesmennyt ystäväni huusi perääni: ”Anna mennä, sää pystyt siihen!”

Ystäväni kuoli aika tarkalleen neljä vuotta sitten. Hän oli lapsuuden paras ystäväni, jonka kanssa vietimme yhdessä miltei kaiken vapaa-ajan: juttelimme ja hassuttelimme lähnötellen, mutta myös vietimme ison ajan vapaa-ajastamme juoksuharrastuksen parissa. Juoksimme SM-tasolla, eli treenasimme paljon yhdessä.

Meillä oli myös kova viestijoukkue, jonka ensimmäistä osuutta ystäväni juoksi. Minä juoksin toista osuutta, eli ystäväni napautti kapulan käteeni satoja kertoja. Kisoissa kuulin hänen voimakkaan huutonsa: ”Sanna, anna mennä, sää pystyt siihen!” Huuto oli niin kova, että sain siitä varmasti myös myötätuuliapuja 😀

Noista sanoista on tullut elämäni voimallisimmat kannustussanat. Mitä ikinä teenkin, meinaan jättää tekemättä tai mikä jännittää, kuulen sisälläni ystäväni sanat: ”Sää pystyt siihen!” Ja tosiaan: minä olen meistä se, jolla on edelleen mahdollisuus. Jättäisinkö tosiaan tekemättä ja elämättä, kun minulla on (vielä) mahdollisuus? Vai kuuntelisinko ystäväni sanoja, painelisin menemään ja uskoisin, että mää pystyn.

Mikä tilanteesi ikinä onkaan, muista: Sääkin pystyt!

Kalenterit OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image