Taas on Pekka pulassa. Suoli ei ota asettuakseen – ei sitten millään. Turvottaa eikä vartalo osaa päättää missä muodossa ruoan pitäisi tulla ulos. Suoli on syynätty läpi, eikä syytä oireilulle oikein löydy. Viimeksi tilanne oli hyvä Marmariksen lomalla. Voisiko syy löytyä maiden erilaisesta ruokavaliosta? – Tuskin. Ehkä syynä on ennemminkin stressi, jota Pekalla on viime aikoina ollut aika paljon.
Minkälaisia ongelmia stressi voi saada aikaiseksi suolistossa? Se voi muun muassa hidastaa/nopeuttaa ruoan kulkua, herkistää suolistoa kivulle, lisätä suoliston läpäisevyyttä, vähentää limakalvojen verenkiertoa ja muuttaa suoliston bakteerikantaa.
Suoliston enterinen hermosto toimii kiinteästi yhdessä aivojesi kanssa. Ehkä oletkin huomannut, kuinka esimerkiksi jännitys uudessa tilanteessa tuntuu perhosina vatsassa. Tämä niin sanottu “gut feeling” on yksinkertainen esimerkki siitä miten aivot/tunteesi voivat vaikuttaa suolistosi toimintaan.
Suoliston oireilut voidaan jaotella toiminnallisiin ja elimellisiin. Elimellisissä ongelman syy tiedetään. Se voi olla vaikka laktoosi-intoleranssi tai keliakia. Toiminallisissa ongelmissa kukaan ei oikein tunnu tietävän mistä on kyse. Toiminnallisiin ongelmiin liittyy yleensä suoliston liikkeiden, suoliston hermoston herkkyyden ja suolistoa ohjaavan aivotoiminnan muutoksia. Toiminalliset ongelmat kuten ärtyvän suolen oireyhtymä ovat erittäin herkkiä stressille.
ILMAN HYVÄÄ SYLJEN ERITYSTÄ MAKUNYSTYRÄMME EIVÄT AKTIVOIDU NORMAALISTI.
Stressi kuivattaa suun
Ehkä olet huomannut stressin ja kuivan suun yhteyden. Stressi heikentää syljen eritystä sekä limakalvojen verenkiertoa ja altistaa ne vaurioille. Tämä heikentää etulinjassa toimivaa vastustuskykyä ja altistaa sinut herkemmin bakteerien ja virusten vaikutuksille sekä heikentää ruoansulatusta. Samalla suun haavojen parantuminen ja hampaiden suoja heikkenee. Sylki myös auttaa sinua maistamaan. Ilman hyvää syljen eritystä makunystyrämme eivät aktivoidu normaalisti. Tämä taas johtaa jälleen heikkompaan syljen eritykseen – ympyrä on valmis. Sylki myös suojaa ruokatorvea vaurioitumiselta sekä ylä- ja alahengitystietä infektioilta. Ja tässä ehkä kaikkein ikävin pointti: heikko syljeneritys haittaa suutelemista. Mieti kuivia huulia suudellessa – yaks.
“Monet tulevat vastaanotolleni suoliston toiminnan vuoksi. Jos patologiset tilat on poissuljettu on yleisin syy suoliston ja muun elimistön stressihermostoon liittyvä säätely.”
Lääkäri Vilho Ahola Facebookissa 22.10.2015
Vatsa kipristelee
Samat ongelmat, joita esiintyi jo suussa, jatkuvat mahalaukussa. Ruoan pilkkoutumista ja pöpöiltä suojautumista heikentää mahahapon erittymisen sekä suoliston pintaa suojaavan limakalvon verenkierron vähentyminen. Mahahappojen vähentyessä ruoka ei tahdo “sulaa” ja sen kulku eteenpäin saattaa hidastua. Ei siis ole ihme, jos olo tuntuu ruokaillessa ahdistavan täydelle. Mahalaukun huono toiminta antaa kaikenmaailman bakteereille vippilipun suolistoon ja voi altistaa esimerkiksi ohutsuolen bakteerikannan liialliselle (SIBO) kasvulle. Oireina tästä voivat olla esimerkiksi turvotus, vatsakivut, ripuli/ummetus tai painon tippuminen.
Stressi saattaa myös aiheuttaa refluksitaudin oireilua heikentämällä ruoan poistumista mahalaukusta sekä lisäämällä ruokatorven herkkyyttä. Mielenkiintoista on se, että tämä stressistä johtuva lisääntynyt ruokatorven herkkyys voi toisinaan aiheuttaa refluksitaudin oireita ilman happojen nousua ruokatorveen. Ruokatorven poltteluihin ei siis aina tarvita refluksitautia tai mahahappojen aiheuttamaa ärsytystä vaan polttelu ja tuntemukset ruokatorvessa voivat syntyä puhtaasti stressistä. Näin voi olla myös silloin, kun sinulla on jo refluksitauti. Stressi voi myös altistaa mahahaavalle ja jopa allergioille 1.
“RUOKATORVEN HERKKYYS VOI TOISINAAN AIHEUTTAA REFLUKSITAUDIN OIREILUA ILMAN HAPPOJEN NOUSUA RUOKATORVEEN”
Ohut- ja paksusuoli ei tiedä mitä tehdä
Jatkuvasti toistuvan stressin aikana suoliston supistumis- ja rentoutumisrytmi saattaa mennä sekaisin, eikä suolisto oikein tiedä, pitäisikö sen supistua vai rentoutua. Stressin alussa ohutsuoliston supistelu yleensä vähenee. Toisaalta paksusuoli voi taas menettää kokonaan hallintansa ja yllättäen tikka masala tulee vessanpönttöön kohtalaisen sutjakasti. Miksi näin? Ehkä evoluution aikana tarkoitus on ollut tyhjentää tankit stressireaktion alussa ja näin antaa meille lisää nopeutta ja kiihtyvyyttä juostessamme leijonaa karkuun. Samanlaista tyhjenemistä voi esiintyä myös pelon ja vihan yhteydessä.
On esitetty myös, että esimerkiksi stressihormonit kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini voivat muuttaa suoliston bakteerikantoja 2, 3, 4. Krooninen stressi, bakteerikantojen muutokset sekä suoliston läpäisevyyden lisääntyminen voivat aiheuttaa systeemistä tulehdusta. On jopa näyttöä, että bakteerikannat voisivat itsessään säädellä kehon tulehdustekijöitä. Stressi voi myös aiheuttaa suoliston ja keskushermoston herkistymistä. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vartalo ja suolisto alkavat tuntea kipua normaalia herkemmin. Näin voi käydä esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä.
Stressi myös hidastaa kudosten parantumista. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa pelkkä lääkkeiden syönti ei paranna suoliston tilannetta, vaan on myös keskityttävä stressin vähentämiseen.
Jos suoliston tuntemukset eivät oikein innosta, niin ehkä aivojen kunto kiinnostaa. On jonkin verran näyttöä siitä, että suoliston tila voisi olla vaikuttavana tekijänä esimerkiksi emootioissa, motivaatiossa, ahdistuksessa, depressiossa ja jopa päätösten teossa. Jos näin on, niin nyt viimeistään olisi hyvä miettiä suoliston bakteerikantaa tasapainottavan monipuolisen kasvisvalikoiman lisäämistä ruokavalioon.
MUUTAMA VINKKI JOS VATSA KIUSAA?
- Jos kärsit joistakin yllämainitsemistani ongelmista, suuntaa ensin asiaan vihkiytyneelle lääkärille ja terapeutille. Kun patologiset tilat on poissuljettu, saat heiltä ohjeet suoliston toiminnan parantamiseksi.
- Moni muukin asia kuin henkinen stressi voi kiusata suolistoasi. Niitä ovat esimerkiksi liian vähäinen uni, liiallinen fyysinen harjoittelu tai huono ruokavalio. On siis erittäin tärkeää, että ne ja hyvät sosiaaliset suhteet niin kotona, ystävien kuin työkavereiden kesken ovat kohdallaan.
- Ruokailun yhteydessä katso ensin miltä ruokasi näyttää ja nauti hetki sen tuoksusta. Tämä lisää syljen eritystä. Syö hitaasti. Pureskele ruoka kunnolla 30–40 kertaa. Tämä hidastaa ruokailua, tehostaa ruoan pilkkoutumista ja vähentää ähkyä. Syö reilusti kasviksia mikäli suolistosi kestää.
- Hengittele syvään 2–3 kertaa päivässä. Lyhyen hengitysharjoitteen löydät täältä. Tee harjoitus ainakin aamulla ja iltaisin sängyssä. Jos kaipaat avustusta rentoutumiseen voit kokeilla Insight Timer tai Headspace applikaatioita.
Liiku, Syö, Hymyile, Lepää – Toista!
– Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos! © Kristian Ekström
