Mediasta saa helposti sellaisen kuvan, että asiat menevät huonoon suuntaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska myös parempi elintaso, myötätuntoisuus ja hyveellisyys nousevat maailmassa. Maapallolla on aina tapahtunut paljon pahoja asioita, mutta tieto niistä ei ole tullut tunti tunnilta muiden ruuduille ja tietoisuuteen. Muutos ei ole tapahtunut niinkään ikävien asioiden määrässä, vaan tavassa, jolla saamme niistä tietoa.
“Maailmanlaajuisesti ihmiset ovat vuonna 2015 koulutetumpia, terveempiä, vapaampia, suvaitsevaisempia ja rikkaampia kuin koskaan ennen.” (The Atlantic 18.12.)
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan edes vuoden suuret terrori-iskut eivät ole niin poikkeuksellisia, vaikka kyse onkin pahoista teoista. “Niitä on edelleen ollut suhteellisen harvakseltaan Euroopassa. Enemmän meitä uhkaa ylireagointi terrori-iskuihin. Kaikkein vaarallisinta olisi mennä tiukkaan tai tiukalta vaikuttavaan valvontaan. Turvallisuusjärjestelyitä on käytetty muun muassa kansalaisjärjestöjä vastaan.”
”Informaation aikakausi on todellisuudessa median aikakausi”, sanoo tunnettu toimittaja John Pilger. Suhteellisen pieni joukko ihmisiä päättää, mitä suuri joukko tietää ja mistä puhutaan. Voit valita mediat, joita seuraat, ja toimesi siellä, koska olemme kaikki osa sosiaalista mediaa. Sosiaalisen median kautta meillä on toisaalta mahdollisuus ennennäkemättömään yhdentymiseen ja yhteistyöhön.
Media voi yksittäisten asioiden pelkäämisen lisäksi synnyttää sosiaalisen torjunnan pelkoa, joka on tunne siitä, että emme ole hyväksyttyjä omana itsenämme. Tällöin emme uskalla olla omana itsenämme ja käynnistyy kierre, jossa alamme esittää erilaisia rooleja. Vastakkainasettelua syntyy, kun vaikkapa maahanmuuttajaa ei hyväksytä mihinkään joukkoon. Aina kun torjumme toisen, häneen syntyy pelkoa ja häpeää. Pelko lisää vihaa, viha lisää torjuntaa ja kierre, joka johtaa ryhmittymiin, on valmis.
Meidän pitää muistuttaa itsellemme, että olemme hyväksyttyjä ja rakastettuja, jotta voimme tuntea yhteyden ja toisiin ihmisiin kuulumisen tunnetta. Kun jokin uutisjuttu nostattaa sinussa huolia, soita isovanhemmillesi ja muistuta itsellesi, että pelkästään sinun äänesi kuuleminen tuo toisille iloa. Voit myös valita medioita, joiden jutut eivät yhtä usein aiheuta ikäviä tunteita.
Tee arvokkaita valintoja sen suhteen, mitä medioita seuraat. Se, että valitsee tarkemmin, mitä lehtiä tilaa, mitä ohjelmia katsoo, mitä sivustoja seuraa ja lukeeko iltapäivälehden, ei tarkoita uutispimentoa, vaan asioiden ottamista omiin käsiinsä. Tietoa tulee varmasti kuitenkin riittävästi myös kahvipöydissä ja taustaradiossa.
Voimme vahvistaa hyveellisyyttä ja vastata vihaan ja pelkoon niiden vastakohdilla mieluummin kuin niillä itsellään. Pelon, irrallisuuden ja erimielisyyksien ilmapiiriä ei pitäisi lietsoa medioissa. Pelon ja huolien ilmapiiriä tuottamalla puolustetaan omia tarpeita. Mitä vähemmän pelkoja ja levottomuutta, sen avoimempi mieli. Järkevä toiminta ei edellytä pelkäämistä vaan päinvastoin. Mediassa pitäisi rohjeta vahvistaa enemmän hyveitä ja yhtenäisyyttä.
