Jos sinulla oli tapana syksyllä aina kouluvuoden alkaessa hankkia uusi kalenteri, ja tilanteeseen liittyi voimakkaita tunteita, kuten innostunutta odotusta ja iloa uudesta alusta, voi tapahtuma muodostua aivoissasi tunneankkuriksi. Edelleen aina uutta kalenteria hankkiessasi samat tunteet nousevat automaattisesti esiin, vaikka muuten tilanne olisikin erilainen.
Sanna Suominen, sosionomi ja NLP-harjoittaja, työskentelee lukiokuraattorina Porissa. Sanna piti lapsena todella paljon koulunkäynnistä, ja hän odotti aina innoissaan joka syksyistä koulun alkamista, kun sai hankkia uusia tavaroita ja valmistautua alkavaan lukuvuoteen. Nämä tunteet ja tavat toistuvat edelleen:
”Olen syksyisin yhä todella innostunut ja energinen. On ihanaa ostaa uusi kalenteri ja alkaa täyttää sen sivuja. Syksy on myös ajanjakso, jolloin alkavat uudet harrastukset. Tykkään arjesta ja rutiineista, siksi koen syksyisin helpotuksen tunnetta. Syksyisin käyn myös ostoksilla ihan niin kuin lapsenakin. Kalenterin lisäksi ostan muita koulutarvikkeita ja uusia vaatteita.”
”Aivomme yhdistävät samaksi kokonaisuudeksi kaikki ne asiat, jotka tapahtuvat samaan aikaan. Mielessä yhdistyy kaikki se, mitä koemme jollakin tietyllä hetkellä. Ja kun joku osa tästä kokemuksesta – haju, maku, ääni, tuntemus tai se mitä näemme – toistuu myöhemmin, se voi laukaista meissä saman tunnelman ja tunteen kuin oli alkuperäisessä kokemuksessa. Tätä kutsutaan ankkuriksi – yksi osa kokemuksesta kutsuu muutkin kokemuksenosat koolle”, NLP-kouluttaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja Reija Könönen kuvaa.
Yllättäen herännyt tunne kertoo sinulle tarinan – kuuntele! Harvat ovat tietoisia tunneankkureistaan, mutta usein ne näkyvät käytännössä puheissamme: ”Joskus ihmiset mainitsevat, kuinka joku ääni herättää kauhean tunteen tai joku tuoksu muistuttaa jostain kokemuksesta, mutta eivät he välttämättä ajattele asiaa sen syvemmin, että miksi tunne nousee tai mikä merkitys sillä on”, Reija kertoo.
Suurin osa tunneankkureista on henkilökohtaisia, omiin elämänkokemuksiin perustuvia reaktioita. Hajut ja maut luovat erittäin voimakkaita tunneankkureita, koska ne menevät suoraan aivojen limbiseen järjestelmään. Esimerkiksi haistaessaan vanhan tutun hajuveden voi elävästi muistaa, millaisessa elämäntilanteessa tuoksua on haistanut. Tuoreen pullan tuoksu voi tuoda hetkessä kokemuksen mummolasta tai tervan tuoksu omasta kesämökistä. Myös musiikki voi herättää suuria tunteita ja siten muodostaa tunneankkureita.
Monessa suomalaisessa esimerkiksi Suvivirsi havahduttaa tunneankkurin. Sanna kuulee koulukuraattorina Suvivirren yhä vuosittain, ja tunnistaa heräävät tunteet: ”Itsessäni Suvivirsi nosti lapsena esiin haikeitakin fiiliksiä. Kesäloman alkaminen tarkoitti kuitenkin myös eroa tietyistä kavereista kesän ajaksi. Nyt kun kuulen Suvivirren, tulee minulle usein sama haikeuden tunne. Suvivirsi tuo mukanaan erofiiliksiä. Taas on yksi lukuvuosi pulkassa. Oppilaat kasvavat ja vaihtavat kouluja. Syksyllä on edessä uudet tuulet.”
Koko juttu julkaistu elokuun Hidasta elämää -verkkolehdessä.
[sc:mc-subscribe-uutiskirje ]
